Vappu

Maanantai 3.5.2010 klo 21:42

Viime viikonloppuna piisasi menoa ihan riittävästi yhdelle miehelle, kun kävin vappuna pitämässä puheet Joroisilla, Savonlinnassa ja Rantasalmella.

Vappu-turneelle tuli mittaa 560 kilometria, kun aloittaa sen Joensuusta ja päättää sen sinne. Hieno kokemus, vaikka sää ei suosinutkaan. Toivottavasti myös tulevat vaput kuluvat samoissa merkeissä.

Tällä viikolla pitäisi piipahtaa Oulussa sekä Rovaniemellä, joten kyllä niitä kilometrejä karttuu pidemmälläkin toukokuussa.

Viime viikolla oli myös Tradekan ensimmäinen edustajiston kokous. Tradeka vaikutti hyvin mielenkiintoiselta paikalta, ja mielenkiintoa tuli vielä lisää kun tulin valituksi myös Tradekan hallintoneuvostoon. Kiitokset luottamuksesta vielä kerran.

Osuuskunta taloudellisesti hyvässä kunnossa ja menneisyyden taloudelliset vaikeudet ovat taakse jäänyttä elämää. Varsinkin hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittava Restel tekee hyvää tulosta. Osuuskunnan hyvää tulosta pystyttiin jakamaan myös ulospäin. Edustajisto päätti kokouksessa lahjoittaa 390 000 euroa erilaisille yleishyödyllisille järjestöille. Hienoa eettistä toimintaa jota harva liikeyritys enää harjoittaa.

Täytynee kirjoitella lisää tuonempana, nyt pitäisi pakata tämän viikon koitoksia varten.

Alla olisi yksi niistä kolmesta vappuna pidetystä puheesta.

--------------------------------------------------------------------------

 

Tervetuloa Työväen yhteiseen Vappujuhlaan!

 

Olen Teemu Hirvonen, olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen. Harjoitan myös maakunnallista edunvalvontaan Etelä-Savon maakuntahallituksen varapuheenjohtajana.

Kulunut valtuustokausi ei ole ollut helppo meille kaupunkilaisille. Taantuma on tehnyt varsin rumaa jälkeä täällä Itä-Savossakin. On ollut irtisanomisia, lomautuksia, palvelujen leikkauksia, oikeastaan kaikkea sitä mitä päättäjä ikinä keksiikin pelätä. Korkea työttömyys ja ikärakenteen nopea muutos ovat keskeisimmät haasteet Savonlinnassa, kuten myös muuallakin Itä-Suomessa.

Mutta kyllä meiltä löytyy paljon hyviäkin uutisia. Kaupungin tehokkaalla myötävaikutuksella saatu UPM 17,5 miljoonan euron investointi vaneritehtaaseen, matkailuinvestointien kanta on tällä hetkellä noin 100 miljoonaa euroa Savonlinnan seudulla ja vihdoin ja viimein meille niin tärkeän rinnakkaisväylän rakennustöiden käynnistyminen. Nämä luovat osaltaan uskoa tulevaisuuteen.

Sosialidemokraattien johdolla kaupungin talous on saatu oikealle uralle, vaikeista verotulojen menetyksistä huolimatta. Ja palveluiden taso on onnistuttu pitämään hyvänä. Kuitenkin Savonlinnan kuten muidenkin kuntien talous on todella tiukoilla. Kuntien tehtävänä on tuottaa ne kaikkein keskeisimmät palvelut joita kuntalainen tarvitsee, valtiovallan tulisikin antaa kunnille näinä vaikeina aikoina lisäresursseja tämän tehtävän hoitamiseen.

 

Valitettavasti porvarihallituksen toimet ovat olleet kunnille lähinnä eleitä ilman todellista vaikutusta. SDP esitti jo viime keväänä konkreettisen toimenpideohjelman kuntien ahdingon helpottamiseksi.

Kuntien tulisi saada osuus pääomaverotuloista, joiden määrä on viime vuosikymmenen aikana kasvanut rajusti. Nämä lisätulot ovat menneet kuitenkin suoraan valtionkassaan. Osana verouudistusta tulisi myös pääomaveroprosenttia nostaa ja tehdä siitä progressiivinen. On täysin oikeustajun vastaista että voi tienata satojen tuhansien eurojen pääomatulot 28 veroprosentilla. Kun tavallisessa työnteossa saavuttaa 28 tuloveroprosentin huomattavasti matalammilla tuloilla.

Kunta- ja palvelurakennetta uudistavan PARAS-hankkeen hyytymistä kesken kaiken ei tule hyväksyä. Myös meidän kuntapäättäjien on otettava lusikka kauniiseen käteen, ja mietittävä millä tavoin voimme turvata elintärkeät kuntapalvelut kaikkialla maassa. Päätöksenteon tulee perustua ihmisten tarpeisiin ei järjestelmän.

Porvarihallituksen harjoittaman kansainvälisestikin tehottomaksi tuomitun veronkevennyksillä suoritetun elvytyksen sijaan, tulisi meidän sosialidemokraattien mielestä, suorittaa elvytystoimenpiteet kuntien ja palveluiden ja julkisten hankintojen kautta. Tämä on tutkimusten mukaan tehokasta ja järkevää.

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan 600 miljoonan euron lisäystä kuntien valtionosuuksiin, josta 400 miljoonaa käytettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin ja 200 miljoonaa sitä käytettäisiin opetustoimen valtionosuuksiin. 

Näin taantuman maksumiehiksi ja –naisiksi eivät joutuisi kuntapalveluiden suurimmat käyttäjäryhmät, vanhukset, lapsiperheet ja pienituloiset. Sen lisäksi että kuntapalveluihin panostaminen, veronkevennysten sijaan on järkevää on se myös oikeudenmukaista.

 

Hyvinvointipalveluiden rapauttamisen lisäksi toinen vaarallinen ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut viime aikoina ammattiyhdistysliikkeen aseman heikentäminen. Elinkeinoelämän keskusliitto on toiminnallaan tuonut suomalaisille työmarkkinoille jyrkän vastakkainasettelun ilmapiirin, juuri silloin kun eniten tarvitsimme yhteistyötä taantuman selättämiseksi.

EK irtautui yhteisistä tulopoliittisista kokonaisratkaisuista, jotka ovat olleet oleellinen osa suomalaisen sopimusyhteiskunnan menestystarinaa. Tästä huolimatta se vaatii että jokaisella alalla noudatettaisiin samaa betonoitua palkka-ankkuria, riippumatta alan erityispiirteistä. Kakkua ei voi syödä ja säilöä yhtä aikaa, kertoo jo vanha kansan viisauskin.

Työnantajaleiri on häikäilemättä yrittänyt käyttää hyväkseen taantumaa työehtojen huonontamiseen, palkankorotusten tyrmäämiseen, eläkeiän nostamiseen sekä tuottavuuden nostamiseen irtisanomalla työntekijöitä jättäen jäljelle jäävät kantamaan lisätaakan. Myös rikkurityövoiman käyttö sekä lakko-oikeuden rajoittaminen ovat nousseet voimakkaasti esille työnantajien toiveissa ja teoissa.

Kuten jo aiemmin totesin juuri nyt jos koskaan tarvittaisiin yhteistä rintamaa, niin suomalaisilla työmarkkinoilla ja politiikassa. Nyt ei ole oikea aika lähteä sanelupolitiikan ja uhkailun liukkaalle polulle. Paavo Lipposta lainaten tässä voisi todeta, että ” Sillä tiellä tulee vielä karhu vastaan”.

SDP on järjestelmällisesti tarjonnut yhteistyön kättä hallitukselle ja työmarkkinaosapuolille. Hallitus on yhtä järjestelmällisesti torjunut yhteistyötarjoukset, usein ivallisesti niihin suhtautuen. Me sosialidemokraatit emme provosoidu tämän kaltaisesta toiminnasta vaan jatkamme horjumatta työtämme oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi. Mitään kestävää ei rakenneta repimällä ja runnomalla vaan yhteistyöllä ja sovittelulla.

 

Oikeudenmukaisuudesta on myös kyse ensi kevään eduskuntavaaleissa. Silloin meillä on mahdollisuus päättää jatkuuko nykymeno, eli rikkaiden veronalennukset, hyvinvointipalveluiden rapauttaminen, terveyserojen kasvu, selkärangaton valtion omistajaohjauspolitiikka vaalirahakikkailut ja ymmärrys riistokapitalistin loputtomalle ahneudelle. Suomea uhkaa kahtiajako joka näkyy niin työpaikoilla, tulojaossa kuin turvallisuudessakin.

Meillä on suomalaisilla on kuitenkin mahdollisuus kääntää tämä suunta ja todeta että nyt riittää! Yli 300 000 tuhatta ihmistä on vailla työtä, pienituloisten reaaliansiot ovat laskeneet ja tuloluokkien väliset terveyserot ovat kasvaneet rajusti Vanhasen toisen hallituksen aikana.

Kaikkea ei voi kaataa talouden taantuman syyksi. Valitulla politiikalla voidaan vaikuttaa jos vain tahtoa ja moraalia on riittävästi. Politiikka ei ole mainostoimistojen suunnittelemia vaalikampanjoita ja huonekalukauppiaiden kanssa saunomista, politiikka on valintoja ja mahdollisuuksia.

Me sosialidemokraatit olemme tehneet valintamme, me puolustamme suomalaista hyvinvointivaltiota lyhytnäköisen ja ahneudelle perustuvan kvartaalikapitalismin sijaan. Me haluamme tasa-arvoa, solidaarisuutta, yhteisvastuuta ja välittämistä huokuvan yhteiskunnan.

Haluan päättää tämän puheenvuoron edesmenneen Olof Palmen sanoihin, ” Kuljemme kohti tulevaisuutta tieto välineenämme ja vakaumus käyttövoimanamme. Eikä tehtävä voi olla koskaan liian suuri. Sillä politiikka, se on tahdon asia”.

Hyvää työväen vappua kaikille!