Itä-Suomen yhteistyötä lisättävä

Keskiviikko 11.11.2009 klo 13:44

Alla SDP:n Etelä-Savon piirin kannanotto Itä-Suomen maakuntien yhteistyöstä.

__________________________________________________

Etelä-Savon piiri on 5.11. ottanut kantaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan valmistelemiin terveydenhuoltoa ja koulutuspolitiikkaa koskeviin asiakirjoihin sekä määritellyt omat ehdotuksensa Itä-Suomen yhteisiksi kannoiksi koskien aluehallintoa ja Saimaan alueen vahvuuksia.

Koulutuspolitiikka 

 Koulutuksen rakenteita voidaan järjestää ajanmukaisella tavalla. Muutoksilla pitää tavoitella hallinnollisia säästöjä, jotta palveluverkko voidaan säilyttää mahdollisimman tiheänä ja tarkoituksenmukaisena oppilaita ja opiskelijoita ajatellen. Henkilökunnan täydennys- ja jatkokoulutuksesta on huolehdittava. Olemassa olevien toimipisteiden rakennus- ja laiteinvestoinnit on saatava aiempaa tehokkaampaan käyttöön yhdistämällä eri palveluntarjoajien tuotantotarpeita. 

Koulutussektoreista erityisesti metsäteollisuus, puun jatkojalostus ovat tärkeitä. Aikuiskoulutuksen lisääntyneeseen kysyntään työttömyyden kasvaessa on vastattava. Venäjän ja kiinan kielen opiskelumahdollisuuksia tulisi lisätä leikkikoulusta yliopistoon. 

Lukioiden säilyttämiseen pienillä paikkakunnilla antaisi parhaan mahdollisuuden maakunnallinen järjestäjä, joka hyödyntäisi täysimääräisesti verkko-opetuksen mahdollisuudet. Peruskoulun ja toisen asteen väliin tarvittaisiin kymppiluokan mahdollisuus heille, jotka vielä etsiytyvät omalle opiskelualalleen. Toisen asteen yhteistyötä on saatava paremmaksi. 

Koulutuksen maksuttomuus on sosialidemokratian kulmakiviä. Lukukausimaksuja ei saa periä ja oppimateriaalien osalta olisi saatava muutosta maksuttomuuden suuntaan.

Terveydenhuolto

Julkisen terveydenhuollon palvelujen laatu ja saatavuus on tärkeää, jotta kannatus kansantaloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeälle tasa-arvoiselle julkiselle terveydenhuollolle säilyy veronmaksajien ja palvelujen käyttäjien keskuudessa. Valmistuneet lääkärit pitää velvoittaa suorittamaan kahden vuoden työjakso kuntien terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten johtamiseen ja työilmapiirin parantamiseen on mietittävä uusia keinoja lisäten joustavuutta ja tasaisempaa työkuormitusta. Rakennusten ja laiteinvestointien käyttöastetta on nostettava. 

Julkisen rahoituksen kohdentamista on tarkistettava pitäen ensisijaisena julkisen palvelutuotannon laatua ja saatavuutta ja toissijaisena yksityisen palvelutuotannon ulottamista kaikkien saataville. 

Erikoissairaanhoidon palveluiden keskittämisen ohessa on arvioitava kansantaloudelliset vaikutukset palveluverkon rakenteiden muutokselle. Terveydenhuolto työllistää paljon ja siksi aluetaloudellisia seikkoja ei sovi unohtaa. Perusterveydenhuolto on joka tapauksessa tarjottava lähellä asuinpaikkaa. Terveydenhuollon palvelujen tulee olla kaikkien ulottuvilla tuloista ja varallisuudesta riippumatta. 

Uusien erikoissairaanhoidon hoitomuotojen tuleminen edellyttää keskittämistä ja erikoistumista. Alueella sijaitsevat keskussairaalat ja aluesairaalat voisivat erikoistua joidenkin tiettyjen yleisten hoitomuotojen tuottamiseen. 

Ennaltaehkäisevä työ vähentää sairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä ja parantaa ihmisten elämisen laatua ja onnellisuutta.  

Aluehallinto

Itä-Suomen alueen maakuntaliittojen yhteistyöelin on järjestettävä oman päätöksentekoelimen pohjalle. Itä-Suomella ei ole varaa hukata aikaa eikä resursseja päällekkäiseen päätöksentekoon ja mahdollisuuksiin hidastaa prosesseja tarpeettomasti. Yhteistyöelimen kokoonpanon on perustuttava lain mukaisesti kunnallisvaaleissa saatuun kannatukseen ja yhteistyöelimen on nautittava täyttä poliittista luottamusta hoitaakseen tehokkaasti koko Itä-Suomen yhteisiä asioita. 

Itä-Suomen väestöpohjaltaan pienentyneiden maakuntien on koottava vaikutusvaltaansa yhteen, jotta kansallisessa ja kansainvälisessä edunvalvonnassa voidaan pärjätä.  

Liikenne, Venäjä, matkailu, metsä eli Saimaan alueen vahvuudet

Metsätalouden alueelliseen tutkimukseen tarvitaan lisää varoja, jotta jalostusastetta voidaan nostaa ja puun kysyntä saadaan entistä tasaisemmalle ja nykyistä korkeammalle tasolle. Tasainen kysyntä ja hinta ovat niin metsänomistajien kuin teollisuuden etu. 

Liikenneverkosto kuuluu valtion omistukseen. Valtion vastuulle kuuluu liikenneverkon kehittäminen ja kunnossapito. Liikenneverkossa on pitkälti unohdettu Suomen poikittaisyhteydet ja erityisesti koulutusyhteistyö ja puunjalostuksen alueelliset mahdollisuudet korostavat Itä-Suomen sisäisten kulkuyhteyksien toimivuuden tärkeyttä. Valtatiet Itä-Suomessa ovat laajalti huonossa kunnossa ja todellakin ajastaan jääneitä. 

Matkailun kehittämisen kannalta vesistöä koskevat rakennus- tai ennallistamistoimet ovat vaikutuksiltaan laajoja ratkaisuja. Pienyritysten yhteistyön ilmapiiriä olisi saatava paremmaksi ja markkinointiyhteistyö edellyttänee merkittävää julkista rahoitusta synnyttääkseen pysyviä käytäntöjä. Paikkakunnittain voitaisiin perustaa matkailuyrityksiä, jotka muualle tehtävien matkojen sijaan järjestäisivät matkoja kyseiselle paikkakunnalle esim. tilausbusseilla. 

EU:n nykyisen ohjelmakauden päättyessä voidaan Itä-Suomen toimisto Brysselissä sulkea ja voimavarat keskittää Pietariin. Itä-Suomelle voisi olla strateginen kilpailutekijä, suhteellinen etu, rakentaa taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa, koska Länsi-Euroopan suuntaan tarkasteltuna Itä-Suomi on aina tietyllä tavalla takamaata. Venäläisten mökkeilijöiden ja matkailijoiden lisääntyminen on mahdollisuus lisätä työpaikkoja. Väestörakenteen kannalta olisi eduksi, jos yhä useampi heistä jäisi pysyvästi Itä-Suomeen.