Tunnustan!

Lauantai 30.5.2009 klo 14:52

Neljän arkkitehdin konklaavi kirjoitti viime viikolla Aluelehti Saimaassa mielipidekirjoituksen, jossa he arvostelivat kovin sanoin Savonlinnan kaupunginjohtajaa sekä kaupungin harjoittamaa kaavoituspolitiikkaa. Kaupunginjohtajaa en tässä käy sen kummemmin puolustamaan, hän osaa sen tehdä itsekin, mutta sanon että kyseessä ei ole ainakaan ”nynny kumileimasin”, enkä koe että sitä olisivat valtuutetutkaan. Aktiivisuuteen on luottamushenkilöitä aina hyvä kannustaa. Vaikka pidänkin nykyisiä valtuutettuja useimmiten oikein hyvinä kaupunkilaisten asioidenhoitajina, puoluekannasta riippumatta. Mutta silti esitän kohteliaat kiitokset edellä mainituille herroille kannustuksesta.

 

Kirjoituksessa kysyttiin suoraan valtuutetuilta kuka heistä ajaa uutta kirjastoa, Nälkälinnanmäen rakentamista ja Vääräsaaren kylpylähanketta? Rehellisyyden ja avoimen päätöksenteon nimissä tunnustan syyllistyväni kaikkiin syytekirjelmän kohtiin. Mutta miksi?

 

Kirjasto. Hyvä paikka kaupungin keskustassa joka on oppilaitosten sekä ihmisten helposti tavoitettavissa. Paikalla ei ole samanlaisia maanomistus-ongelmia kuin Savolassa, joten valtionavustuksen käyttö-aika ei menne umpeen. Kirjasto saa uudet ja riittävät tilat, nykyinen kirjasto on mitoitettu huomattavasti pienemmälle asukas- ja aineistomäärälle

 

Nälkälinnanmäki. Myymällä alueen Savonlinna saa kipeästi kaivattuja matkailuinvestointeja. Jos matkailun halutaan olevan tulevaisuuden yksi elinkeino ja työllistäjä niin tarvitaan investointeja. Mäki on loistavalla paikalla ja siksi Yit onkin kiinnostunut rakentamaan ja markkinoimaan kohdetta. Olisi mukava pitää alue puistona tai entisen kirjastorakentamisen muistomerkkinä, mutta tähän meillä on tuskin varaa tällä työllisyysasteella ja näillä alijäämillä.

 

Ja jos 60-luvun arkkitehtuuria halutaan säilyttää, niin tarjoaa Savonrannan kaupunginosa tähän vastauksen tuoden kaupungin rakennuskantaan kauniin peruskorjatun vuonna 1967 valmistuneen keskuskoulun, jonka kulttuurihistoriallista arvoa meille mahtuu ihailemaan läheltä ja kaukaa.

 

Vääräsaari. Tärkeimpinä perusteluina vielä haaveena olevalle hankkeelle ovat työpaikat ja matkailun ympärivuotistaminen. Vääräsaari on nykyiselläänkin rakennettu, mutta toki paikka on arvokas eikä mikä tahansa betonimöhkäle siihen sovi. Mutta jos kiinnostuneita investoreita löytyy ja hanke on järkevä, kannattaa Savonlinnan tulevaisuutta tukea. Täytyy muistaa etteivät nämä uudet kohteet jätä rahaa vain itselleen, vaan matkailijat käyttävät myös muita yrityselämän tarjoamia palveluita.

 

En minä puistoja tai muistoja vastusta, mutta muuttotappiosta ja korkeasta työttömyydestä kärsivä kaupunki kaipaa uusia elinkeinoja. Näillä ei vielä kaupunkia pelasteta mutta on tämä kuitenkin askel eteenpäin. Matkailun kehittämistä ei voida jättää vain kauniiksi puheiksi tai hurskaiksi toiveiksi, vaan meidän täytyy realisoida potentiaaliamme siellä missä sitä on.

 

Puistoja tai lenkkipolkuja kaupunkilaisten iloksi jää vielä vaikkapa Sulosaareen, Talvisaloon, Miekkoniemeen tai kaupungin ydinkeskustan etelä-rannoille. Ja jos rohkeus ja rahkeet riittävät voi taajama-alueelta viisi kilometriä pois liikkuessaan päästä ulkoilemaan melkoisiin taka-metsiin norppien ja karhujen temmellyskentille. Mutta varmistetaan kuitenkin että myös meitä savonlinnalaisia änkyröitä ja nynnyjä voi asua vielä täällä myös tulevaisuudessa.

 

Teemu Hirvonen,

kaupunginvaltuutettu (sd.), Savonlinna

Kirjoitus julkaistu Aluelehti Saimaassa 27.5.2009