Puhutaan kuin ilman alaleukaa

Tiistai 27.1.2009 klo 17:19 - Teemu

Uuden kauden aloittava valtuusto ei tarjonnut eilen poliittisesti suurta draamaa tai suurempia yllätyksiä Savonlinnassa. Toisin oli laita Joensuussa muutama viikko aiemmin, siitä pari sanaa näin kirjoituksen aluksi.

Joensuun ensimmäisessä kuntaliitoksen jälkeisessä valtuustossa nähtiin erikoinen performanssi eräältä tuoreelta valtuutetulta. Perussuomalaisten Jouko Kärnä äänestytti valtuustoa kaikissa henkilövalinnoissa. Henkilövalinnossa kun riittää että yksi valtuutettu esittää toista henkilöä, kannatusta esitykselle ei tarvita. Ja jos esityksiä on kaksi, niin silloinhan äänestetään. 

Yleensä puolueet ovat sopineet keskenään, ja sisäisesti luottamuspaikkojen jaosta, yleensä vaalien tuloksen mukaisesti, kuten Savonlinnassa tehtiin. Tämä on viisasta ajansäästön ja parhaiden tehtäviin sopivien ihmisten löytämiseksi. Edellä mainitulle valtuutetulle tämä ei Joensuussa sopinut, vaan hän halusi jostain syystä pilkata kunnallista päätöksentekoa ja hankaloittaa asioiden hoitamista. Joensuussa ensimmäinen valtuuston kokous alkoi klo 18 ja päättyi hieman aamukolmen jälkeen.

Ketä tämä farssi palveli? Ei ainakaan joensuulaisia, joille yhdeksän tuntiseksi venynyt kokous tuli varmasti kalliiksi. Ei varmastikaan poliittisen päätöksenteon uskottavuutta. Ei valtuutettujen intoa hoitaa tehtäviään. Eikä se myöskään palvelut perussuomalaisten uskottavuutta vakavasti otettavana puolueena. No heidän puolustuksekseen täytyy kertoa ettei muu persujen valtuustoryhmä tätä hommaa myöskään hyväksynyt. Ja että itse kapellimestari Kärnä erosi omaksi ryhmäkseen kokouksen päätteeksi.

No se siitä nyt Savonlinnaan.

Kokouksessa valittiin valtuuston puheenjohtajisto, kaupunginhallitus sekä lautakunnat. Puhetta valtuustossa johtaa seuravat kaksi vuotta Jouni Backman (sd.), varapuheenjohtajat tulevat keskustasta ja kokoomuksesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Matti-Pekka Parkkinen (kesk.), ensimmäisenä varapuheenjohtaja toimii Virve Pasanen-Harju (sd.), toinen vpj. tulee kokoomuksesta.

Itse tulin valituksi kaupunginhallituksen jäseneksi. Kiitos luotosta ja onnea sekä menestystä myös muille valituille. Kaikki uudet luottamushenkilöt löytyvät myöhemmin kaupungin kotisivuilta.

Maanantaina käytiin jälleen keskustelua Savonlinnan seudun kuntayhtymän ja elinkeinotoimen kohtalosta. Valtuustolla oli hyväksyttävänään muutos kyseisen elimen sopimuksessa, muutos koski Rantasalmen eroa ja Savonrannan kunnan liittymistä Savonlinnaan. Sinänsä tämä ei ollut mitään erikoista, mutta Vasemmistoliiton ryhmä vaati jälleen että Savonlinnan kaupungin tulisi erota kuntayhtymästä ja järjestää elinkeinotoimi itse.

Valtuutettu Bilund (vas.) perusteli tätä Savonlinnan määräysvallan pienuudella, työn hedelmien valumisella naapurikuntiin ja elintoimen suurilla kustannuksilla suhteessa tuloksiin.

Elinkeinotoimenkustannuksia ei kannattaisi verrata Savonlinnan ja vaikkapa Uudenmaan välillä tai edes Joensuun seudun kanssa. Voisiko olla niin että elinkeinotoiminnan harjoittaminen Etelä-Savossa on melko haastavaa ja siksi siihen täytyy myös panostaa eri tavalla? Täällä tulosten saaminen voi olla kovan työn takana, mutta se voi tarkoittaa ettei uusia työpaikkoja tule tavoitella tai ettei vanhoja kannata puolustaa.

Miten elinkeinotoimen kustannukset pienentyisivät jos Savonlinna järjestäisi sen itse ja myös rahoittaisi sen yksin? Bilund käytti esimerkkinä työn hedelmien valumisesta naapurikuntiin Punkaharjun kertopuutehdasta. Savonlinna on takaamassa sitä muiden ympäryskuntien tavoin. Olisiko kaupungin päättäjien pitänyt tyrmätä hanke ja sadat työpaikat vain sen vuoksi että tehdas tulee Punkaharjulle? Eiköhän siellä käydä töissä yli kuntarajojen, jopa meiltä Savonlinnastakin.

Muutenkin elinkeinopoliittiset hyödyt ja haitat ovat yli-kunnallisia, joten mielestäni elinkeinopolitiikkaa tulee tarkastella ja tehdä laajemmassa kontektissa. En minäkään pidä päätösvallan valumista tälläisille hieman vaikeasti hahmottettavissa oleville organisaatioille hyvänä, mutta tällä hetkellä meillä ei ole muitakaan mielekkäitä vaihtoehtoja. Niitä ei ollut Bilundillakaan esittää. Paras olisi paras, eli kunnon kuntaliitos Itä-Savossa, mutta eihän sekään sovi Savonlinnan vassareille.

Äänestettäessa vasemmistoliiton esitys hävisi murskaluvuin, joten se siitä tällä erää. Mutta asiaan tullaan varmasti palaamaan myöhemmin.

Kokouksen lopuksi valtuustolle esiteltiin kolme uutta valtuutettujen tekemää aloitetta. Näistä eriksen mainitsen niistä viimeisen eli Perussuomalaisten Erkki Rakkolaisen tekemän aloitteen koulujen ryhmäkokojen pienentämiseksi.

Valtuutettu Rakkolainen esitti aloitteessaan että suurimmat koulut tulisi jakaa kahtia, lakkautetut koulut pitäisi perustaa uudelleen mahdollisuuksien mukaan ja että ryhmäkokojen ylärajan tulisi olla 12 oppilasta. Että näin...

Kuulostaa hyvältä, mutta yksi kysymys: Mistä nyt jo taloudellisessa ahdingossa kamppaileva kaupunki kaivaisi rahat? Samalla tavallako kuin saksalaiset tekivät ensimmäisen maailmansodan sotakorvauksia maksaessaan?

Otetaan esimerkiksi aloitteesta yksi kohta opetusryhmien koko. 12 oppilaan ryhmät olisivat, melko haastavat toteuttaa. Kun Savonlinnan n. 2500 peruskoulun oppilasta jaettaisiin 12 oppilaan luokkiin tulisi kaupunkiin palkata pari komppaniallista luokanopettajia ja rakentaa varsin reippaasti koulutiloja. 

Pienenä tietoiskuna tässä voi kertoa että perusopetuksen kaikki menot olivat vuonna 2007 reilut 13 miljoonaa euroa. Aloitteen mukaiset toimenpiteet todennäköisesti tuplaisi nämät menot. Ja se on rahaa jota meillä ei ole.

Rakkolaisen aloitteen tarkoitus on varmasti hyvä, en minäkään pieniä opetusryhmiä tai kyläkouluja vastusta, päinvastoin. Mutta hieman realismia kehiin! Ei valtuustossa voi puhua kuin ilman alaleukaa. Siellä ollaan kantamassa vastuuta kaupungin ja sen asukkaiden hyvinvoinnista.

Mielestäni sitä vastuuta ei kanneta puhumalla pehmeitä valtuustossa tietäen ettei sanoistaan joudu vastuuseen. On hyvä olla aloitteellinen tai kriittinen mutta perustelut täytyy olla kunnossa. Jos jotain vastustaa niin tulee myös esittää vaihtoehtoinen toimintamalli. Populistinen retoriikkaa ilman perusteluja ja konkreettisia ehdotuksia ei ole kaupunkilaisten etujen mukaista.

Ja niitä etuja ajamaan meidät on sinne valittu,ei puhumaan kuin vailla alaleukaa.