"Miltä nyt tuntuu?"

Keskiviikko 20.4.2011 klo 14:12 - Teemu

Sosialidemokraatit saivat näissä eduskuntavaaleissa 561 049 suomalaisen luottamuksen ja se oikeuttaa 42 oikeudenmukaisemman maailman puolesta taistelevaan kansanedustajaan. Onnittelut kaikille valituille!

 

Etelä-Savon vaalipiirissä saimme kaksi demarikansanedustajaa, eli saimme yhden edustajan enemmän kuin 2007. Maakunnassa kannatuksemme putosi 3,7%, tätä voinee pitää sellaisena kuuluisana torjuntavoittona. Kotikaupungissani Savonlinnassa SDP nosti vaikeassa tilanteessa kannatustaan 1,9% ja jatkaa kunnallisvaalien viitoittamaa tietä kaupungin suurimpana puolueena 30,5% kannatuksella!

 

Oma työni tuotti 1440 ääntä, jokaisesta äänestä olen vilpittömän kiitollinen. Nousua äänimäärässä suhteessa edellisiin vaaleihin tuli 253%, tulosta voi pitää kohtuullisena. Vielä ei ollut minun aikani, mutta katsotaan mitä tulevaisuus pitää sisällään. Tämä ei ole loppu, eikä edes lopun alku, mutta ehkä alun loppu. Mukavana yksityiskohtana näistä vaaleista jää mieleen äänikuninkuus nuorisovaaleissa.

 

Oli hieno kokemus tehdä vaalityötä yhdessä 13 muun sosialidemokraattisen ehdokkaan kanssa Etelä-Savossa. Kiitos Anna-Kristiina, Ari, Heikki, Eija, Satu, Osmo, Mervi, Alpo, Annastiina, Jouni, Tanja, Pauliina ja Arto! Lämpimät onnittelut Jounille ja Pauliinalle valinnasta!

 

Suurkiitos kaikille talkoolaisille ja muille tukijoille! Ilman teitä emme olisi pärjänneet. Ja kerran kun näissä kiitoksissa on päästy vauhtiin niin kiitokset myös  toiminnanjohtaja Mäkiselle sekä vaalityöntekijöille Ritvalle ja Hannulle. Sekä tietysti puoluejohdolle ja kaikille teille kaikille ympäri maata jotka pistitte itsenne likoon työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

 

Omat tunnelmani ovat kaksijakoiset ja kuten sanoin on tulevaisuus vielä kysymysmerkki. Kuitenkin toiveena olisi että tulevaisuudessa tämä vaalityö ei olisi ihan niin yksinäistä puurtamista, mitä se tällä kertaa oli, mikäli ehdokkuus on joskus tulevaisuudessa ajankohtainen. Seuraavat vaalit jäävät minulta kuitenkin väliin se on varmaa jo nyt, mutta olen tekemässä hartiavoimin vaalityötä jonkun toisen demarin puolesta.  Mutta ne ovatkin presidentin vaalit ja minä olen aivan liian nuori sellaiseen eläkevirkaan!

 

Sosialidemokratiaa ja työväenliikettä minä jätä, en vaikka mikä tulisi, siitä voi olla aivan varma. Tahdon olla mukana tässä joukkueessa tekemässä parempaa maailmaa vielä jatkossakin. Jatkoin tuota työtä tällä viikolla Savonlinnassa kaupunginhallituksen kokouksen muodossa ja tiistaina valvottiin maakunnan etua maakuntahallituksessa.

 

Voimia kaikille valituille yli puoluerajojen, teillä on kova työ edessä! Varsinaista vaalianalyysiä voi odottaa kunhan ajatukset vähän tästä selkeytyvät.

 

Teitä jotka koitte kirvelevän tappion tässä kansanvallan näytössä haluan neuvoa muistuttamalla, ettei niin synkkää yötä olekaan, etteikö aamu jossain vaiheessa sarastaisi. Pitää vaan jaksaa ja uskoa!

 

Ehdokas numero 21 kiittää ja kuittaa!

Velkakriisit ja vaihtoehdot

Torstai 14.4.2011 klo 11:19 - Teemu

Vaalien kuumentama komissaari Rehn sekä pankkialan poliittiset edusmiehet hallituspuolueissa ovat vakuutelleet kilvan kansalaisille, ettei Euroopassa myllertävälle velkakriisille voida tehdä mitään muuta kuin taata lisää ongelmalainoja. SDP sen sijaan on vaatinut pankkien ja sijoittajien vastuunkantoa. Tätä keskustelua on kuitenkin syytä monipuolistaa sekä kurkistaa yleisimpien väitteiden taakse.

 

Oikeisto väittää kivenkovaan, ettei sijoittajavastuun toteuttaminen ole mahdollista ennen vuotta 2013. Tätä on vaikea ymmärtää. Jokainen apupaketti neuvotellaan erikseen, ja niihin on täysin mahdollista kirjata esimerkiksi velkojen uudelleenjärjestelyyn liittyviä linjauksia. Se, halutaanko näin tehdä tai ei on eri asia, mutta mahdotonta se ei missään tapauksessa ole.

 

Velkajärjestelyjen toivottomuus tai mahdottomuus on toinen usein todettu kysymys. Eurooppalaisissa talouslehdissä, ja kuten Suomessa mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtajan Sixten Korkmanin kirjoituksissa Kreikan velkajärjestelyä pidetään kuitenkin väistämättömänä ja kyse on vain ajasta. Velkajärjestely ei tarkoita velkojen nollausta vaan kohtuullistamista. Sijoittajat eivät siis missään tilanteessa menettäisi kaikkia saataviaan. Järjestelyiden tarkoitus on saattaa tilanne kestävälle pohjalle, jotta maiden toipuminen, ja loppujen velkojen maksaminen, voisi olla mahdollista.

 

Oikeisto pelottelee myös uusiutuvalla finanssikriisillä mikäli velkasaneeraus toteutettaisiin. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Alkuperäisessä kriisissä oli kyse amerikkalaisten investointipankkien ongelmista. Pankkeja voidaan tukea kansallisesti mikäli tarvetta on, ja Kreikan ja Portugalin tapauksessa monet yksityiset sijoittajat ovat jo vetäytyneet näiden maiden velkakirjamarkkinoilta. Siksi vastaavaa shokkia ei tulisi tapahtumaan.

 

Ongelmamaiden auttamisesta kaikki, mahdollisesti Soinia lukuunottamatta ovat samaa mieltä. Nyt on kuitenkin etsittävä keinoja, jotka toimivat. Hallituksen esittämät lääkkeet eivät ole toimineet ja sijoittajavastuun puute tulee kalliiksi veronmaksajille. Miksi mikään heidän esittämänsä ei ole toistaiseksi toiminut, ja miksi nyt pitäisi uskoa että ehkä kolmas kerta toden sanoo?

Kirjoitus julkaistu useissa eteläsavolaisissa lehdissä viikolla 15.

Äänikuninkuus nuorisovaaleissa!

Tiistai 12.4.2011 klo 15:26

Saavutin Allianssi ry:n järjestämissä varjoeduskuntavaaleissa kansanedustajan paikan Etelä-Savon vaalipiirin suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä. Olin myös koko maan äänikuningas suhteellisella äänimäärällä mitattuna. Sain 68 ääntä, joka on 16,1% kaikista Etelä-Savon äänistä.

 

Äänestys oli osa Nuorisovaalit-hanketta jossa siihen osallistuneiden koulujen oppilaat saivat äänestää omaa ehdokastaan eduskuntaan. Tulin valituksi varjoeduskuntaan myös neljä vuotta sitten.

 

Etelä-Savon vaalipiirin suurin puolue oli SDP 25,5% kannatuksella, saaden kaksi varjokansanedustajaa kuudesta. Toiseksi suurin puolue nuorten äänillä oli keskusta, 21,7 % ja kaksi varjokansanedustajaa. Kolmanneksi suurimmaksi ylsivät vihreät 12,3% osuudella äänistä, jolla lohkesi myös yksi varjokansanedustaja, vaalipiirin neljänsiä olivat perussuomalaiset 10% ja yksi varjoedustaja. Vasemmistoliiton kannatus oli 9,7 ja kokoomuksen 9,6% Kristilliset saivat 1,9% äänistä.

 

Eteläsavolaisten nuorten valitsemia kansanedustajia siis olisivat:

 

Teemu Hirvonen, SDP, 68 ääntä

 

Heli Järvinen, Vihreät, 25

 

Jari Leppä, Keskusta, 23

 

Katri Komi, Keskusta, 21

 

Alpo Salo, SDP, 12

 

Erkki Rakkolainen, Perussuomalaiset, 7

 

Harmi että esimerkiksi Pieksämäen Meriluodon koulu ei osallistunut viralliseen äänestykseen. Silloin tulokseni olisi ollut vielä vähän komeampi, sillä sain koululla olleen vaalipaneelin jälkeen pidetyssä eduskuntavaaliäänestyksessä 77 ääntä eli 38,8% kaikista äänistä. Seuraavat olivat Ville Vehviläinen, 14 ääntä, Jari Leppä, 9 ja Julia Vatanen 9 ääntä.

 

Toivotaan että näistä varjovaaleihin osallistuneista äänestäjistä kasvaa aktiivisia ja valveutuneita kansalaisia. Ja toivotaan että nuorten valveutuneisuus varjovaaleissa tarttuu myös täysi-ikäisiin äänestäjiin näissä eduskuntavaaleissa!

 

Kiitoksia nuorille luottamuksesta. Tämä on suuri kunnia ja antaa uskoa tulevaan! Ja onnittelut kaikille myös muille valituille, erityisesti Pohjois-Savon äänikuninkaalle Niko Kortteelle (sd.)!

 

Linkki Allianssi ry:n sivuille ja uutiseen aiheesta.

Urpilainen vaatii hallitukselta välitöntä suunnanmuutosta

Torstai 7.4.2011 klo 16:01

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaatii hallitukselta välitöntä suunnanmuutosta euroalueen kriisimaiden vaikeuksien hoidossa. 
– Pankit ja sijoittajat on viimein saatava vastuuseen näiden valtavasta riskinotosta kummunneesta euroalueen rahoituskriisistä. Portugalin tukeminen ei ole hyväksyttävää, jos pankkien ja sijoittajien vastuu ei toteudu.

– Eurooppalaisen veronmaksajan kannalta on kestämätöntä, että jälleen uusi kriisivaltio on tavallisten palkansaajien kukkarolla, kun kohoavilla koroilla suuria voittoja tehneet sijoittajat ovat rikastuneet entisestään. Suomen hallituksen johtoministerien ja heidän eurooppalaisten aateveljiensä päinvastaisista vakuutteluista huolimatta kriisi ei ole osoittanut minkäänlaisia laantumisen merkkejä. Ahneus on saanut rauhassa mellastaa.

Urpilainen huomauttaa, että demarien viime vuoden varoitukset kriisin todellisista mittasuhteista ovat osumassa valitettavan oikeiksi. 
– Esimerkiksi Kreikka ei ole saanut 110 miljardin apupaketistaan huolimatta talouttaan kuntoon. Maa on euroalueen virkamieslähteiden mukaan väistämättä ajautumassa velkojen uudelleenjärjestelyyn. Kreikasta voi pahimmillaan olla tulossa miljardiluokan lasku suomalaisille veronmaksajille.

– Jos Kiviniemi ja Katainen eivät kykene välittömään suunnanmuutokseen, lisääntyy veronmaksajien rahoitus sellaisissa olosuhteissa, joissa lainojen takaisinmaksu käy yhä epätodennäköisemmäksi, Urpilainen toteaa.

– Tarvitsemme rahoitusjärjestelmän perusteellisen remontin niin, että voittojen yksityistäminen ja tappioiden sosialisointi saadaan viimein poikki. Pankkien johdon palkitsemisjärjestelmiä on hillittävä, koska nämä kannustavat ylisuureen riskinottoon. Spekulatiivisen kaupankäynnin hillitsemiseksi on toteutettava rahoitusmarkkinavero.

------------------------------

Loppuun muutama huomionarvoinen linkki:

Katso miten vaalitulos voi muuttaa tulojasi (Taloussanomat)

Kiviniemi kertoi yllättyneensä Portugalin avunpyynnöstä: "Myrkkyä pitää joskus niellä" (Iltasanomat)

Pankit ovat rahastaneet kriisimaista miljardeja (Taloussanomat)

Avoin piikki (Yhteiskuntapolitiikka-lehti)

Yliopisto tahkosi huipputuloksen ja irtisanoi - "Kuin pörssiyhtiö!" (Uutispäivä)

Ennakkoäänestys vauhdissa ja kampanja kirivaiheessa

Keskiviikko 6.4.2011 klo 15:25 - Teemu

Tämänkertainen eduskuntavaalitaisto on jo siinä vaiheessa että ennakkoäänestys on pyörähtänyt käyntiin. Ja vieläpä varsin vilkkaasti, tänään kun tapasin kansaa Kerimäellä ja Punkaharjulla tiedettiin kertoa varsinaisesta ruuhkasta äänestyspaikoilla, hyvä niin. Toivottavasti ihmiset käyttävät äänioikeuttaan ahkerasti myös muina ennakkoäänestyspäivinä tai sitten viimeistään varsinaisena vaalipäivänä 17.4.

Oma kampanja on edennyt vauhdikkaasti kohta jo kuukauden päivät. Varsinainen kampanja aloitettiin 8.3 Suomen lukiolaisten liiton vaalipaneelista, vaikka kansan luottamusta onkin pyritty hankkimaan teoilla ja kannanotoilla jo viime vaaleista lähtien. Ensimmäisen vaalipaneelin jälkeen onkin tilaisuuksia ja kiertämistä riittänyt. Etelä-Savon teitä on ajeltu reilun 5000 kilometrin verran ja tässä vaiheessa on tilaisuuksia takana 43.

Olen tavannut valtavan määrän ihmisiä eri puolilta Etelä-Savoa. Palautetta on tullut paljon ja enimmäkseen se on kannustavaa ja positiivista. Äänestäjät tahtovat nuoria ja osaavia kansanedustajia, mutta se ei onnistu kuin äänestämällä. Jos riittävän eteläsavolainen äänestää numeroa 21 saa maakunta suoraselkäisen ja aktiivisen kansanedustajan, joka tekee töitä myös vaalien välissä.

Tähän mennessä olen käynyt tapaamassa ihmisiä Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Savonrannalla, Enonkoskella, Sulkavalla, Rantasalmella, Juvalla, Joroisissa, Mikkelissä, Pieksämäellä, Haukivuorella, Hirvensalmella ja Mäntyharjulla.

Monissa pitäjissä on käyty useampaan kertaan ja vielä käydään tapaamassa ihmisiä Heinävedellä, Kangasniemellä, Mikkelissä, Savonlinnassa, Punkaharjulla, Juvalla, Mäntyharjulla, Savonrannalla ja Pieksämäellä. Eli vielä ei voi hengähtää.

Kiertäminen on ollut mukavaa hienossa ehdokasporukassa ja tapahtumien järjestämisestä kiitokset jokaisen kunnan demariväelle. Ja tietenkin piirin toiminnanjohtaja Jarille sekä piirin ahkerille vaalityöntekijöille Hannulle ja Ritvalle.

Erilaisia vaalipaneeleita on koluttu seitsemän kappaletta. Jokainen on ollut ainakin minulle positiivinen kokemus, toivottavasti myös yleisölle. Viime torstain palkansaaja-paneeli oli itselleni paras kokemus, koska palkansaaja-kysymykset ovat minulle suuri mielenkiinnon kohde.

Erityismaininnat ansaitsevat viime lauantain Saimaannorppa-aiheinen paneelikeskustelu, jossa oli todella paljon yleisöä ja aihepiirikin on alueellisesti todella merkittävä, sekä ne kaksi koulupaneelia joihin minulla on ollut ilo ja kunnia osallistua.

 Nuoret pitävät ehdokkaat tiukilla ja eivätkä hyväksy liian helppoja vastauksia, kuten oli myös asianlaita Mikkelin AMK-paneelissa. Tässä täytyy myös esittää nöyrä kiitos Pieksämäen koulupaneeliin osallistuneille opiskelijoille siitä luottamuksesta jonka sain varjoäänestyksessä.

Sain Pieksämäen äänistä 38,8%, eli 77 ääntä. Huikea tulos joka antaa uskoa ja intoa tämän homman tekemiseen. Muu kärki oli Ville Vehviläinen 14 (vas.), Jari Leppä 9 (kesk.) ja Julia Vatanen (vas.). On vielä pakko kehua kerran mahtava vaalipaneeli Joroisten koululla, kerrassaan upea tilaisuus.

Vaalikoneita on täytetty hurja määrä. Tässä linkkejä niihin:

Yleisradion vaalikone

Helsingin Sanomien vaalikone

Itä/Länsi-Savon vaalikone

SDP:n vaalikone

MTV3:n vaalikone

Savon Sanomien vaalikone

Ulkopoliittinen vaalikone

Terveydenhuollon vaalikone

Kauppalehden vaalikone

Nuorten vaalikone

Toivottavasti vaalikoneista on apua ehdokkaan valinnassa, mutta niiden varaan tuskin äänestyspäätöstä kannattaa täysin jättää.

Nyt painetaan kampanja täysillä loppuun ja juhlitaan vaalitulosta vasta kun viimeisetkin äänet on laskettu. Kiitos kaikille tähän asti minua kannustaneille, ja teille jotka jo olette tänään ehtineet piirtää äänestyslippuun numeron 21.

Opintotuki on sidottava indeksiin!

Maanantai 4.4.2011 klo 9:34

 

Etelä-Savon kokoomusnuorten puheenjohtaja Annaliisa Räsänen kirjoitti Itä/Länsi-Savossa opiskelijoiden toimeentulosta (21.3). Opintotuen kehittämistä on toki syytä pohtia, mutta Räsäsen lähestymiskulma aiheeseen on varsin outo: opiskelun lomassa pitäisi tehdä enemmän töitä ja tulorajat poistaa kokonaan.

Opiskelijan pääasiallinen työ on opiskella. Opintotuki on sosiaaliturvaetuus, joka turvaa toimeentuloa opintojen aikana. Opintotuki ei ole palkkaa opinnoista, vaan tuen tarkoitus on mahdollistaa opiskelu kaikille vanhempien tuloista tai varallisuudesta riippumatta. Opintotuki kostuu opintorahasta (298€/kk), asumislisästä (max. 201€/kk) ja valtion takaamasta lainasta (300€/kk).

Tulorajojen poistamista esitetään aika ajoin, mutta harvoin mainitaan ehdotuksen kustannuksia. Tulorajojen poistaminen toisi opintotuen piiriin tuhansia uusia opiskelijoita ja maksaisi yhteiskunnalle arviolta 300 miljoonaa euroa. Nykyinen tuloraja on 660 euroa/kk niiltä kuukausilta, jolloin opintotukea on nostettu. Opiskelijan toimeentulon ei tule riippua suurelta osin työskentelystä, koska sillä opintoja hidastava vaikutus. Vapaa-aikaa pitäisi riittää myös opintojen lomassa virkistäytymiseen, harrastuksiin tai perheelle.

Opintorahan taso ei ole nykyisin riittävä. Opintoraha on viimeinen vähimmäisetuus jonka kehitystä ei ole sidottu indeksiin. Opiskelijajärjestöt, Kokoomusopiskelijoita lukuun ottamatta, ovatkin vaatineet opintorahan sitomista kansaneläkeindeksiin. Opintorahan ostovoima on heikentynyt 13 % vuodesta 1991, ja se heikentyy edelleen inflaation laukatessa 3,3 %.

Indeksiin sitomisen hintalappu olisi 60 miljoonaa euroa vaalikaudessa, joka ei ole paljon verrattuna hyväosaisten veronkevennyksiin tai tulorajojen poistamisen kustannuksiin. Pääasiallinen keino opiskelijoiden taloudellisen aseman kehittämiseksi täytyy olla opintotuen tason korotus ja indeksiin sitominen. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja valmistumisen tavoiteajassa.

Opintotuen riittävän tason turvaaminen päätoimiselle opiskelijalle vauhdittaisi opintojen etenemistä, vähentäisi taloudellisten ongelmien aiheuttamia mielenterveysongelmia ja ennen kaikkea tekisi Suomesta taas piirun verran oikeudenmukaisemman paikan elää.

 

Teemu Hirvonen

eduskuntavaaliehdokas, sd

Savonlinna

Kirjoitus julkaistu Länsi-Savo-lehdessä 31.3.

Harmaa talous syö yhteistä hyvinvointia

Maanantai 28.3.2011 klo 15:19 - Teemu

Valtion kirstut kumisevat tyhjyyttään, ja maassa on yli 200 000 työtöntä, mutta yksi talouden ala kukoistaa. Tarkoitan harmaata taloutta, jota voisi melkein jo kutsua mustaksi taloudeksi.

Eri arvioiden mukaan harmaan talouden vuoksi Suomessa menetetään vuodessa 2-5 miljardia euroa verotuloja. Lisäksi harmaa talous tekee rehellisen, velvollisuutensa hoitavan yrittäjän toiminnan hankalaksi ellei jopa mahdottomaksi.

Pimeä työ polkee myös työehtoja, palkat ovat vähän sinne päin ja työsuhdeturva on olematon. Tämä on omiaan pitämään työttömyyslukuja korkealla.

 

Etelä-Savossa harmaan talouden myötä kelmit käärivät euroja taskuunsa varsinkin rakennus- ja kuljetusalalla. Rehellisen yrittäjän on vaikea kilpailla vaikka kesämökkiurakassa, kun hämärät porukat tekevät työt melkein pelkän alv:n hinnalla.

Yritä siinä sitten yrittää ja tarjota työtä. On myös hyvä huomata että pimeässä bisneksessä kuluttajansuojaa ei tunneta eikä oikeusturvaa ole.

 

Mitä keinoja allekirjoittaneen työkalupakista ongelmaan tarttumiseen olisi? Tilaajavastuulain tiukennus olisi paikallaan, tällä voitaisiin tarttua pitkissä alihankintaketjuissa ilmeneviin ongelmiin.

Harmaan talouden torjunnan parissa työskentelevät viranomaistahot pitäisi poistaa valtion tuottavuusohjelman piiristä. Poliisi, verohallinto, tulli ja työsuojeluviranomaiset tarvitsevat pikemminkin lisäresursseja kuin leikkauksia.

Tarvitaan tiukempaa valvontaa ja tuntuvampia rangaistuksia väärinkäytöksistä.

Työantajan ilmoitusvelvollisuutta ulkomailta tulleiden työntekijöiden osalta tulee tiukentaa ja esimerkiksi rakennustyömaille tulee tulla pakolliset tunnistekortit. Ay-liikkeelle tulee antaa kanneoikeus, jotta väärinkäytöksiin voidaan puuttua myös tätä kautta.

Suomeen veronmaksajaksi oli rekisteröitynyt muutama sata ulkomaalaista työntekijää vuonna 2009. Kuitenkin pelkästään rakennusalalla tehtiin noin 30 000 miestyövuotta ulkomaalaisella työvoimalla.

Tässä riistetään niin suomalaisia työntekijöitä, suomalaisia rehellisiä yrittäjiä kuin myös ulkomailta tulevia työntekijöitä. Tilanteesta hyötyvät vain vastuitaan kiertävät firmat ja jopa rikollisorganisaatiot.

Halpatyömarkkinat ovat Suomessa arkipäivää. Meillä ole tähän varaa, eikä se ole yleisen oikeustajun mukaista.

Toimenpiteisiin täytyy ryhtyä heti, eikä viivytellä kuten valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) teki sosialidemokraattien esittämän harmaan talouden torjuntaan tarkoitetun käännetyn arvonlisäveron kanssa.

Kirjoitus julkaistu Itä-Savossa 28.3.

Vaalipaneelien viikko edessä

Lauantai 26.3.2011 klo 21:31 - Teemu

Tehokkaan kampanjoinnin täyteinen viikko alkaa kääntyä loppua kohden. Huomenna olen tavattavissa Mikkelissä Tuukkalan ABC:lla klo 11-13 ja sen jälkeen Graanilla kauppakeskuksen edessä. Ensi viikon kampanjatouhut jatkuvat heti maanantaina Puumalasta, jossa olimme tänäänkin.

 

Puumalassa paljon keskustelua aiheuttivat tietenkin kuntaliitosneuvottelut Savonlinnan ja Puumalan välillä. Savonlinnalaiset kuntapäättäjät olivatkin markkinoilla hyvin edustettuna vahvistettuna viimeksi Savonlinnaan liittyneen Savonrannan kunnanvaltuuston viimeisellä puheenjohtajalla.

 

Itse suhtaudun liitokseen pragmaattisesti ja sen kummemmin kiihkoilematta. Neuvotellaan ihan rauhassa ja katsotaan mihin lopputulokseen päädytään. Kuntaliitokset ovat aina kovasti tunteita kuohuttavia, mutta pitäisi muistaa että maltti on valttia ja antaa asioiden ratkaista. Savonlinnan kaupunginvaltuusto saa maanantaina lisäinformaatiota neuvotteluiden sujumisesta ja sitten olemme taas vähän viisaampia asian suhteen. Tällä haavaa olen sitä mieltä että, jos Puumala päättää liittyä Savonlinnan kaupunkiin näen sen positiivisena asiana.

 

Tämän viikon ehdoton kohokohta oli vaalipaneeli Joroisissa yläkoululle ja lukiolle. Todella loistava tunnelma ja hyviä kysymyksiä! Kyseinen vaalipaneeli oli osa Allianssi ry:n Valtikka -kiertuetta, joka pyrkii edistämään nuorten tietoutta politiikasta ja muistuttaa äänestämisen sekä poliittisen osallistuminen tärkeydestä. Samassa yhteydessä nuoret äänestävät oman ”varjoeduskuntansa” omien mieltymystensä mukaan.

 

Allekirjoittanut on toiminut kuluneet neljä vuotta tässä ”varjoeduskunnassa” joten paikan uusiminen olisi mielessä. Osallistun samankaltaiseen vaalipaneeliin kuin Joroisissa, myös ensi viikolla Pieksämäellä Meriluodon koululla.

 

Muutenkin tuleva viikko on vaalipaneelien sävyttämä. Perinteisen maakunnan kiertämisen lisäksi osallistun edellä mainitun Pieksämäen paneelin lisäksi kolmeen muuhunkin vaalipaneeliin.

 

Keskiviikkona olen kertomassa näkemyksiäni MTK:n vaalipaneelissa Kylpylä Hotelli Casinolla klo 18.30. Edustin sosialidemokraatteja samaisessa paneelissa myös neljä vuotta sitten, ja hieno kokemus oli myös silloin. Keskiviikkona maaseudun tulevaisuutta pohtivat ja sen ongelmia ratkovat. Teemu Hirvonen, sd, Matti-Pekka Parkkinen, kesk, Sampsa Kokko, kok, Esa Valkonen, vas, Pertti Lehtinen, ps, Teuvo V. Riikonen, kd ja Iikka Muhonen, vihr.

 

Torstaina on vuorossa Palkaansaaja-paneeli Ravintola Paviljongilla klo 18.00. Paneelin järjestää Savonlinnan seudun palkansaajajärjestöjen yhteistyötoimikunta SAPSYT (SAK, STTK, AKAVA) yhdessä paikallisen osuuspankin kanssa. Minun lisäkseni paneelissa voi kuulla Kirsi Torikkaa, kesk, Harri Halkoa, kok, Esa Valkosta, vas, Sari Nyrhistä, vihr sekä Teuvo V. Riikosta, kd. Toivottavasti myös perussuomalaiset löytävät edustajansa paneeliin, ettei työväenpuolue ilman sosialismia jää ihan puskasta huutelijaksi. Työllisyys ja työelämän kehittäminen ovat näiden vaalien avainkysymyksiä joten keskustelua syntyy varmasti.

 

Lauantaina keskustellaan Etelä-Savossa kovasti puhututtavasta aiheesta eli Saimaannorpasta. Norppa-politiikan linjauksista väännetään Savonlinnasalissa klo 13, tilaisuuden järjestää Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pro Agria ja vääntöä ohjaa maakuntajohtaja Matti Viialainen.

 

Keskusteluun oman osaamisensa ja näkemyksensä tuovat Jari Leppä, kesk, Olli Nepponen, kok, Heli Järvinen, vihr ja Pentti Oinonen, ps. Allekirjoittanut edustaa keskustelussa SDP:ta ja tolkkua istuvien kansanedustajien joukossa.

 

Mielenkiintoinen viikko tulossa, monta vaalitilaisuutta, neljä paneelia, pari yleisönosastokirjoitusta, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset ovat ensi viikon agendalla. Myös varsinaiset vaaliesitteeni tulevat painosta, joten silläkin saralla tekemistä piisaa. 

Ylen radiohaastattelu ja vaalikoneita

Tiistai 22.3.2011 klo 0:42 - Teemu

Laitetaan tässä tiivin kampanjoinnin lomassa muutama linkki.

Tässä on linkki Etelä-Savon radion Vaalivankkurit-ohjelmaan, jossa edustimme Satu Taavitsaisen kanssa meitä sosialidemokraatteja. Ohjelma kestää 15 minuuttia ja se tietysti kannattaa kuunnella kokonaisuudessaan.

SDP ei hyväksy arvonlisäveron korotusta

 

Olen myös vastannut useampaan vaalikoneeseen. Vaalikoneita onkin näissä vaaleissa tarjolla todella paljon, ne ovat yksi tapa tutustua ehdokkaisiin äänestyspäätöstä tehdessä. Mutta pelkästään niiden varaan ei kannata valintaa kannata jättää.

- Yleisradion vaalikone

- Mtv3:n vaalikone

- Savon Sanomien vaalikone

Vaalikoneista täytän vielä ainakin Itä-Savon ja Länsi-Savon yhteisen vaalikoneen sekä Helsingin Sanomien vaalikoneen, ja ehkä myös muutaman erikoisaiheisen vaalikoneenkin ehtii vielä kampanjoinnin ja politiikan normaalin päiväjärjestyksen lomassa täyttämään.

Toivotaan että näistä löytyy jokaiselle mieleinen ehdokas, numeroltaan mielellään 21.

---

Tämä päivä kului maakuntahallituksen sekä kaupunginhallituksen pöydän ääressä päätöksiä tehdessä. Huomenna palataan vaalikentille, olen tavattavissa Sulkavalla klo 10-12 ja Rantasalmella klo 14-16, sieltä pitääkin rientää aluejohtokunnan kokoukseen Savonrannalle.

Keskiviikkona ja torstaina Teemun ja tukiryhmän tavoittaan SDP:n teltalta Savonlinnan markkinoilta. Tule tapaamaan!

Perjantain ohjelmassa on Joroinen. Savon Pariisissa ollaan klo 11 alkaen torilla paikalla myös SAK:n soppatykki ja työelämän asiantuntijoita.

Ehdokas nro. 21 ja Operaatio Harmaa Talous Nurin!

Perjantai 18.3.2011 klo 23:50 - Teemu

Torstaina varmistuivat ehdokasnumerot, minulle arvottiin numero 21. Sehän sopiikin hienosti modernille kahdennenkymmenennenensimmäisen vuosisadan poliitikolle. Vaikeahan tuosta on veistellä mitään, joten parempaan en näin äkkiseltään pysty. Kommentoi jos keksit jotain osuvampaa.

Viikko on mennyt tiukasti kampanjoidessa nyt autonmittarissa rapiat 1700 kilometriä  kampanjamatkoja, ja lisää on tulossa. Huomenna matkataan Pieksämäelle ja sunnuntaina Joroisiin. Maanantai meneekin luottamustehtäviä hoitaessa maakuntahallituksen sekä Savonlinnan kaupunginhallituksen pöydän ääressä.

Olin viime viikonloppuna puhumassa SAK:n vaalikampanjan avajaisissa Savonlinnassa ja Mikkelissä. Puhetta riitti monesta tärkeästä aiheesta ja kansalaiset olivat hyvin liikenteessä. Asialistalla olivat mm. työllisyys, työelämän laatu ja maakunnan infran kehittäminen.

Puhuin Savonlinnassa harmaasta taloudesta, joka on viime vuosina riistäytynyt valloilleen. On laskettu että valtio menettää yli 2 miljardia euroa vuosittain harmaan talouden vuoksi. Ei tarvitsisi miettiä mistä löytyisi uusi Nokia, jos harmaa talous saataisiin kuriin. No eihän se uusi Nokiakaan pahitteeksi olisi, mutta harmaan talouden kitkeminen on varmasti helpompi toimenpide valtion toteutettavaksi.

 

Sen lisäksi että menetämme suuren määrän verotuloja niin harmaa talous myös kurittaa rehellistä suomalaista yrittäjää sekä rehellisiä palkansaajia. Etelä-Savossa ongelma näkyy esimerkiksi kesämökkien rakentamisessa. Rehdin yrittäjän on mahdotonta kilpailla veroja ja työehtoja polkevia hämärämiehiä vastaan. Riistetyt ulkomaalaiset halpatyöntekijät lisäävät ennakkoluuloja ja työttömyyttä. Tähän tulee saada stoppi!

Mitä keinoja harmaan talouden nujertamiseen sitten on? Tässä nopea listaus toimenpiteistä.

 

- Tilaaja-vastuulain tiukentaminen ja alihankintaketjun valvonta.

- Käänteinen arvonlisävero. (Tämän hallitus pitkin hampain viimein hyväksyi viime syksynä)

- Työsuojelu-viranomaisten resurssien kasvattaminen. (Valtion tuottavuus-ohjelma on leikannut resursseja merkittävästi.)

- Poliisin voimavarojen parantaminen talousrikos-asioissa. (Oikeistohallitus lakkautti Krp:n pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikön. Ja lisäksi valtion tuottavuus-ohjelma on leikannut merkittävästi poliisin, tullin sekä verottajan resursseja.)

- Ay-liikkeelle ryhmäkanneoikeus. (Tätä mm. Kokoomus vastuustaa henkeen ja vereen.)

- työntekijän pakollinen tunnistekortti.

Suomeen tarvitaan laaja ja pitkäjänteinen harmaantalouden torjunta-ohjelma. Useat näistä uudistuksista lisäävät valtion menoja lyhyt-aikaisesti mutta ne maksavat itsensä takaisin pidemmällä aikajänteellä. Harmaan talouden kuriin laittaminen on suomalaisen rehdin yrittäjän ja ahkeran palkansaajan etu. Ja Suomi olisi taas piirun verran oikeudenmukaisempi paikka elää.

 

p.s Kiitoksia kaikille jotka olette tukeneet eduskuntavaalikampanjaani. Toivottavasti uhrauksenne kantaa hyvän hedelmän!

Opiskelijoiden asialla

Torstai 10.3.2011 klo 17:31 - Teemu

Vaalikiertue lähti käyntiin tämän viikon osalta opiskelija-asioiden parissa. Tiistaina osallistuin Suomen lukiolaisten liiton järjestämään vaalipaneeliin sosialidemokraattien edustajana. Täytyy antaa suuret kiitokset lukiolaisten liitolle ja paikalla olleille kuulijoille hienosta paneelista. Sekä kiitokset myös Punkaharjun ja Lyseon lukioille sekä Taidelukiolle, että oppilaiden osallistuminen oli tehty mahdolliseksi!

Keskeiset kysymykset paneelissa koskivat tietenkin nuoria lähellä olevia asioita. Opintotuki puhutti ja on syytäkin. Opintotuki tulisi sitoa indeksiin, eikä vanhempien tulojen tulisi vaikuttaa yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden opintotuen määrään.

Ensimmäisen toteuttamisen hintalappu olisi noin 60 miljoonaa euroa hallituskaudessa, joten aivan valtavasta kuluerästä ei ole kyse varsinkin kun muistaa että istuva oikeistohallitus käytti veronkevennyksiin moninkertaisen summan.

Lukiolaiset kyselivät myös mm. pääomaverotuksesta, sukupuolineutraalista avioliitosta, mielenterveyspalveluista sekä asevelvollisuudesta. Valveutunutta joukkoa, täytyy myöntää. Harmi että me panelistit emme ilmeisesti onnistuneet yhtä hyvin, ainakaan lehtijutun perusteella. Pitää ottaa opiksi.

 Tässä lukiolaisten liiton Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajan  Kristian Kyllösen terveisiä.

Keskiviikkona oli ohjelmassa Opintotuki indeksiin- tapahtuma Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella. Kuten tapahtuman nimikin jo kertoo, opintotuen kehittäminen oli tapahtuman keskeinen sisältö.

Myös Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tulevaisuus puhutti opiskelijoita. Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden turvaaminen onkin tärkeimpiä aluepoliittisia kysymyksiä Etelä-Savossa.

SDP on sitoutunut Savonlinnan kampuksen säilyttämiseen, ja hyvä niin. Lyhyen poliittisen urani aikana OKL:n puolesta on taisteltu jo kolme kertaa. Olisi suotavaa että vihdoin löytyisi pysyvämpi ratkaisu asiaan.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen on ilmaissut tukensa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämisen puolesta, kuten on myös SDP:n edustakuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluomakin. Laitoksen turvaamista vaaditaan myös SDP:n Itä-Suomi tavoitteet-paperissa, jota olin mukana rakentamassa.

Olen aiemmin kirjoittanut asiasta maakunnan mediaan. Kyseinen kirjoitus löytyy tästä linkistä. Toivottavasti myös muista puolueista löytyy tahtoa säilyttää hyvin toimiva ja kustannustehokas opettajankoulutuslaitos Savonlinnassa. Viime syksynä eduskunnassa sitä ei hallituspuolueilta löytynyt.

Sosialidemokraatit ovat kirjanneet vaaliohjelmaansa tavoitteekseen opintotuen sitomisen indeksiin. Opintotuki on ainoa vähimmäisetuus jonka tasoa ei ole sidottu elinkustannusten kehittymiseen. Opiskelijat ansaitsevat parempaa, välillä olisi hyvä tarjota myös opiskelijoille ”porkkanaa” eikä vain pelkkää keppiä.

Opintorahan ostovoima heikkenee jatkuvasti inflaation laukatessa n. 3%, sen ostovoima on heikentynyt 90-luvun alusta 13%. Myös keskustan, kokoomuksen sekä vihreiden ajamat arvonlisäveronkiristykset vaikuttaisivat ostovoimaan heikentävästi.

Opintotuen heikentyminen ajaa opiskelijat töihin ja opintojen valmistuminen viivästyy. Taloudelliset huolet aiheuttavat lisäpaineita opiskelijoille ja myös sitä kautta heikentävät opintokykyä.

Oli harmillista huomata että vain kolme kansanedustajan paikkaa näissä vaaleissa tavoittelevaa oli saapunut tapahtumaan alusta asti. Onneksi tapahtuman toiseen osioon saapui myös kaksi muuta ehdokasta osoittamaan tukensa opiskelijoille. Toivottavasti tämä sosiaalipoliittinen uudistus ei jää vain minun, Tonin, Harrin, Anna-Kristiinan ja Kain harteille. Tosin eiköhän tuollakin porukalla saada asiat etenemään.

Olen samaa mieltä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa, opintotuki on sidottava indeksiin seuraavalla vaalikaudella!

Kampanjakuulumisia

Maanantai 7.3.2011 klo 19:39 - Teemu

Olen menossa tämän viikon torstaina Yle Etelä-Savon Vaalivankkurit-ohjelmaan edustamaan sosialidemokraatteja yhdessä Satu Taavitsaisen kanssa. Muistakaa kuunnella. Lähetys alkaa puoli yhdentoista paikkeilla torstaiaamuna.

Radiotaajuudet Etelä-Savossa:
94,6 MHz Mikkeli
99,1 MHz Savonlinna
97,4 MHz Pieksämäki

Muuta vaaliuutisointia Etelä-Savon vaalipiiristä löytyy alla olevasta linkistä.

http://www.yle.fi/alueet/vaalipiirit/etela-savo/

Vaalikoneita on myös kyselty. Laittelen listauksen myöhemmin, kunhan saan vastattua niihin. Aika valtava määrä koneita täytettävänä, mikäli aikoo jokaiseen vastata.

Maanantai menee kaupunginhallituksen kokouksessa, tiistaina minut löytää Lukiolaisten liiton vaalipaneelista Savonlinnasalista klo 13 ja keskiviikkona vaaditaan Opintotuen sitomista indeksiin Savonlinnan kampuksella. Torstai menee siis tuolla Mikkelin suunnassa, jonne palataan kampanjoimaan heti perjantaina.

Lauantaina minut voi tavata Savonlinnan linja-autoasemalla klo 11-14 SAK:n vaalistartissa. Paikalla on myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Tarjolla ajankohtaista vaaliasiaa, reipasta mieltä sekä pientä purtavaa.

Illalla on tarjolla vastaava tilaisuus Mikkelissä. Minut siis löytää myös maakunnan länsiosasta lauantaina. Tarkempaa tietoa tapahtumasta myöhemmin.

Sunnuntaina kampanjoidaan Mikkelissä Graanilla. Joten sinnekin voi tulla tervehtimään ja tenttaamaan!

On olemassa vaihtoehto

Torstai 3.3.2011 klo 11:44 - Teemu

Kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) kirjoitti Etelä-Savon maakuntalehdissä hyvinvoinnin turvaamisesta (21.2). Tavoitehan oli hyvä mutta keinovalikoima ei. Kokoomus ajaa Suomea kohti tasaverotusta, matka siihen ei ole pitkä nytkään. Tuloverotuksen, joka on tulojen kasvun mukaan kiristyvää, osuus verokertymästä on enää alle 10%. Muussa verotuksessa ovat rikkaat ja köyhät aika pitkälti samalla viivalla.

Nämä kulutusveroiksi ja ”vihreiksi veroiksi” naamioidut tasaverot kuten arvonlisävero ja energiaverotus unohtavat yhden tärkeimmistä verotuksen periaatteista, eli sen että veroja tulisi maksaa maksukyvyn mukaan.

On aivan ilmeistä että kulutushyödykkeistä maksettava arvonlisävero tuntuu enemmän 1500€ kuukausituloissa kuin 5000€ kuukausituloissa. Se fakta ei muutu mihinkään vaikka kuinka Kokoomus yrittäisi mainostoimiston rakentaman mainoskampanjan voimin muuta todistaa. Tasavero on tasavero. Tasaverotus ei ole oikeudenmukaista. Oikeudenmukaista on kun jokainen kantaa osuutensa yhteiseen pottiin omien voimavarojensa mukaan.

2% korotus arvonlisäveroihin yhdistettynä rahan ostovoiman laskuun eli inflaatioon joka oli tammikuussa 3%, muodostaa kestämättömän tilanteen. Kuinkahan moni kuvittelee että palkkaneuvotteluissa saataisiin 5% palkankorotus nykytilanteessa? Eipä juuri kukaan, työnantajien linja on ollut aivan päinvastainen.

SDP ei hyväksy arvonlisäveron korottamista joka osuisi kaikkein kipeimmin pieni- ja keskituloisiin ja vaikeuttaisi pienten yritysten toimintaa.

Oikeistohallitus yrittää pitää yllä kuvaa että arvonlisäveron korotus on välttämätön toimenpide talouden paikkaamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole, on olemassa vaihtoehto.

Julkinen talous on paikattava ensisijaisesti työllisyyden kasvattamisella, harmaan talouden kuriin saattamisella, menoja leikkaamalla ja verotusta uudistamalla. Kaikista näistä istuvalla hallituksella on heikot näytöt.

Mielenkiintoinen esimerkki on pääomaverotus. Sen korottamisesta on ollut pääministeriä myöten liikuttava yksimielisyys jo usean vuoden ajan. Miksi mitään ei ole tapahtunut asiaan suhteen? Miksi Wahlroosin miljoonatuloja verotetaan yhtä ankarasti kuin keskituloisen palkansaajan ansiotuloja? Miksi Kiviniemen hallitus otti mieluummin velkaa ja 8 miljardin budjettivajeen, kuin korotti rikkaimman kansanosan verotusta?

On suunnan muutoksen aika. On aika valita uudet tekijät. On vastuullisen politiikan aika. Mainostoimistojen korulause-kampanjat tai letkeät sutkautukset eivät pelasta talouttamme. Pitää olla rohkeutta tehdä oikeudenmukaisia ja joskus vaikeitakin ratkaisuja. Onneksi puolueissa ja ehdokkaissa on eroja.

Teemu Hirvonen,

eduskuntavaaliehdokas, sd.

Savonlinna

SDP:n talous- ja verolinja

Maanantai 21.2.2011 klo 15:19 - Teemu

Viikonloppuna julkistettu SDP:n talous- ja verolinja. Suosittelen tutustumaan, myös Mika Lintilän (kesk.) ja Anni Sinnemäen (vihr.) kannattaa lukea dokumentti. 

Kokoomukselle tutustuminen tähän ohjelmaan voisi avata mitä ei ole tasavero-kehitys. Säästyisi pitkä penni kun ei tarvitsisi mainoksilla yrittää sumuttaa etteivät he muka kannata tasaveroja.

SDP:n talous- ja verolinja.

 

Nyt jatketaan maanantaita kaupunginhallituksen merkeissä. Lisää kuulumisia tuonempana.

Itä-Suomella pitää olla yhteinen tahto

Keskiviikko 9.2.2011 klo 12:58 - Teemu, Niko ja Ville

Itä-Suomi on jäämässä pahasti jälkeen muuta maata elinkeinojen kehityksessä, kuntataloudessa, liikenneinfran päivityksessä sekä työttömyyden torjunnassa.

Tätä kehitystä vastaan tulee ryhtyä ponnekkaisiin toimenpiteisiin. Itä-Suomen maakunnat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala sekä Pohjois-Savo tarvitsevat yhteisen tahtotilan kehittyäkseen ja selvitäkseen haasteistaan.

Itä-Suomen maakuntien on lopetettava keskinäinen nahistelu ja kyräily. Yhteistyön hedelmät eivät voi olla vain kauniita puheita vuosittaisessa Itä-Suomen huippukokouksessa.

Itä-Suomi jatkaa taantumistaan jos se keskittyy taistelemaan keskenään niistä murusista joita muualta maasta ja EU:sta tänne tippuu. Yksinään olemme turhan heikkoja valvomaan etujamme, mutta yhdessä toimien meissä on voimaa.

Ei ole yhdenkään maakunnan etu, jos vaikkapa viitostien rakentaminen viivästyy tai Kontiorannan varuskunta lakkautetaan. Tai jos järviluonnon elinkeinopoliittinen hyödyntäminen vaikeutuu ympäristöministeriössä istuvien Helsingin herrojen toimesta tai jos Itä-Suomen korkeakoulut jäävät mopen osaan etelän yliopistojen rinnalla.

Näitä ja monia muita tärkeitä edunvalvontakysymyksiä on tehokkaampaa valvoa ja viedä eteenpäin yhtenäisenä rintamana, eikä jokainen erikseen muiden roikkuessa puolivaloin mukana.

Aluepolitiikka ei ole vain virastojen tai valtion työpaikkojen saamista alueille ja erilaisten tukien ruinaamista, kuten vallassa olevan opin perusteella tuntuu olevan. Tuokin on toki tärkeää, mutta aluepolitiikan tulisi keskittyä Itä-Suomen luonnollisten vahvuuksien hyödyntämiseen.

Valtiovaltaa on turha ruinata apuun joka käänteessä, jos emme itse nouse tilanteen herroiksi omin toimenpitein.

Tuleen ei saa jäädä makaamaan, vaan kipeisiinkin toimenpiteisiin on ryhdyttävä pikimmiten. Hajanainen ja tehoton kunta- ja aluerakenne vaikeuttaa elinkeinopolitiikkaa, pitää yllä turhia hallinnon rakenteita ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Pitkällä aikajänteellä Itä-Suomen maakuntien yhdistämistä tulee tarkastella avoimesti varteenotettavana vaihtoehtona.

Itä-Suomi tarvitsee uudenlaista aluepoliittista näkemystä ja tekemisen meininkiä. Almujen anominen ja keskinäinen otattelu ei tuota hyvää hedelmää. Vanhat kaunat ja itsekkyys voidaan jättää menneille vuosikymmenille, jos tahtoa uuden elinvoimaisemman Itä-Suomen aikaansaamiseksi vain löytyy.

Teemu Hirvonen

eduskuntavaaliehdokas (sd.)
Savonlinna

Niko Korte
eduskuntavaaliehdokas (sd.)
Kuopio

Ville Tahvanainen 

eduskuntavaaliehdokas (sd.)

Joensuu

Kirjoitus julkaistu useissa Itä-Suomen medioissa helmikuussa 2011.

Kirjastoasiaa

Keskiviikko 2.2.2011 klo 22:24 - Teemu

Maanantaina Savonlinnan kaupunginvaltuusto kävi pitkän keskustelun uuden kirjaston rakentamisesta. Poliittisen kentän oikealla laidalla oli näkemys, ettei uutta kirjastoa tule rakentaa velkaantumisen vuoksi. Valtuuston vasenlaita sekä keskusta kannattivat uuden kirjaston rakentamista Asematielle.

Itse olin muiden sosialidemokraattien tapaan uuden kirjaston rakentamisen kannalla. Miksi vaikka olen tuonut useaan otteeseen esille huoleni kaupungin talouden kestokyvystä?

Uuden kirjaston kokonaiskustannus on 7,4 miljoonaa, puolet summasta tulee valtion avustuksina. Savonlinnan kaupungille jää siis maksettavaksi 3,45 miljoonaa, joka todella paljon rahaa Savonlinnan kokoisessa kaupungissa. Tällä summalla saadaan uusi ja moderni loistavalla paikalla sijaitseva kirjasto.

Uuden kirjaston tilat huomattavasti suuremmat kuin nykyisessä, hyötyalan kasvaessa 1080 neliöstä 2880 neliöön. Myös nykyisen kirjasto puutteet esteettömyydessä tulevat ratkaistuksi. Kaupunki saavuttaisi myös kansalliset kirjastotoimea koskevat normit.

Uuden kirjaston edut:

-          tilat

-          sijainti

-          esteettömyys

-          mahdollisuus kehittää kirjastoa ja luoda yhteisöllisyyttä

Uuden kirjaston haitat:

-          suuret kustannukset

-          muotoilun sopivuus pohjoisiin olosuhteisiin?

Mitä jos olisimme vain remontoineet nykyisen kirjaston kuntoon? Nykyinen kirjastorakennus on todella huonossa kunnossa. Tämä todettiin jo 11 vuotta sitten tehdyssä kuntoarviossa, halkeamia, mahdollisesti vesivahinkoja sekä paikaltaan siirtyneet perustukset. Tämän vanhan kuntoarvion pohjalta tehty remontin kustannus kaupungille on noin 2,35 miljoonaa euroa. Ja jos 11 vuodessa mitään puutteita ei ole korjattu voi helposti olettaa että kustannus olisi todellisuudessa vieläkin suurempi.

Eli remontoisimme vanhan kirjaston, ilman yhtään lisätilaa ja samalla sijainnilla lähes samaan hintaan kuin rakentaisimme uuden kirjaston. Ei kuulosta järkevältä.

Vanhan kirjaston remontin edut:

-          tuttu sijainti?

-          lähtötilanteessa halvempi

Vanhan kirjaston remontit haitat:

-          epävarmat kustannukset

-          ei varsinaista parannusta tiloihin

-          remontin aikaiset haitat toimintaan

-          sijainti

Vanhan kirjaston laajennus Nälkälinnanmäelle on kustannuksiltaan kaikkein suurin. Valtionapujen jälkeen se maksaisi Savonlinnalle ainakin 5 miljoonaa euroa. Ja siihen sisältyvän peruskorjauksen laskun kokohan on vielä todella epävarma. Tästä vaihtoehdosta ei keskusteltu valtuustossa juuri ollenkaan.

Noilla tiedoilla päädyin kannattamaan uuden kirjaston rakentamista Savonlinnaan. Palvelu paranee ja kaupunki saa uutta elinvoimaa modernista kirjastostakin. Uusi kirjasto mahdollistaa tämän tärkeän julkisen palvelun kehittämisen, myös sitä kohtaavissa tulevaisuuden haasteissa.

Ja joka tapauksessa kaupungille on tulossa eteen kirjaston remontti, niin on ehkä fiksumpaa tehdä uutta kun hintakin on niin lähellä pelkän remontin kustannuksia.

Muuta valtuustosta:

Savonlinnan vihreä valtuustoryhmä teki aloitteen valtuutettujen sidonnaisuuksien julkistamisesta. Hyvä ajatus! Aloite on sama aiemmin Kerimäellä tehty.

Mietin itsekseni että pitäisikö itse tehdä sama aloite ihan piruuttaan juuri ennen vihreitä, kun arvasin että he ovat tekemässä sitä Savonlinnassakin. Se ehkä ei olisi ollut kovinkaan korrektia, kun on kyseessä hyvä asia ja arvostamani Stephen Conditin valtuustoryhmä.

Omat sidonnaisuuteni voi lukea tuolta ”Kuka?”- osiosta. Taloudellisia sidonnaisuuksia osakeomistusten yms. muodossa ei ole. Sieltä kyllä taitaa puuttua savonrantalaisen urheiluseuran Hankavaaran vedon jäsenyys…Pitäisiköhän sekin lisätä sinne. ;)

Muutama mielenkiintoinen linkki

Maanantai 17.1.2011 klo 13:19 - Teemu

Laitetaan näin alkavan viikon kunniaksi muutama mielenkiintoinen linkki lukijoille.

 

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/kansainvaliset_sijoittajat_tahkoavat_rahaa_suomen_terveydenhoidossa_2291515.html

Onko Suomen "puoli-julkisessa" terveydenhuoltojärjestelmässä mitään järkeä, kun yksityinen terveydenhuolto heikentää julkista terveydenhuolto suurimmaksi osaksi veronmaksajien rahoilla?

 

http://octavius1.wordpress.com/2010/12/03/jyrki-kataisen-kootut/

Ehkä mediassa kannattaisi kiinnittää huomiota myös noihin lausuntoihin?

 

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110154019

Huolestuttavaa tässä on että verotuksen painopiste on siirtynyt voimakkaasti kohti tasaveroja. Köyhällä 23% arvonlisävero tavaroista ja palveluista tuntuu paljon kipeämmin kuin varakkaammalla kansalaisella. Verot maksukyvyn mukaan!

 

Tästä viikosta tuleekin varsin politiikan täyteinen alkaen maanantaina vuoden ensimmäisestä kaupunginhallituksesta, jossa on listalla mm. monta mielenkiintoista kaavoituspäätöstä sekä polttavia elinkeinopoliittisia kysymyksiä. Tiistaina on vuorossa aluejohtokunta Savonrannalla, keskiviikkona pääseekin pitkästä aikaa käymään Joensuussa jossa on mielenkiintoinen Joensuun Työväenyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuus opettajankoulutuksen tilasta Itä-Suomen yliopistossa.

Perjantai-aamuna siirrytään Mikkelin kautta Helsinkiin tutustumaan Etelä-Savon osastoon matkamessuilla. Viikko huipentuu lauantaina kampanjatilaisuuteen Savonlinnan Prismalla klo 11-13, tapahtuman teemana on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tervetuloa, tarjolla kahvia, eduskuntavaaliehdokkaita ja asiaa!

Oikeudenmukaisuuden vaalit

Perjantai 14.1.2011 klo 15:17 - Teemu

On sanottu että ensi kevään eduskuntavaaleista on tulossa protestivaalit. Se onkin varmasti totta, monet vanhat tavat ja käytännöt politiikassa kannattaakin heittää romukoppaan. Suomalainen poliittinen järjestelmä tarvitsee uudistumista. Vaalirahoituksen pöytätavat pitää päivittää 2000-luvulle ja liikemiesten poliittinen kytkykauppa tulee lopettaa. Politiikkaa saa ja pitää tukea, mutta se tulisi tehdä avoimesti eikä salaisissa kabineteissa.

 

Olisi kuitenkin toivottavaa että protesti kanavoituisi asiakysymyksiin ja asianhoitotapoihin, eikä vain retoriikkaan ja turhanpäiväisiin hokemiin. Tuota protestia silmällä pitäen SDP on paras vaihtoehto, perusteltuja esityksiä ja vastuunkantoa on oppositiostakin onnistuttu esittämään. Vaikka media ja kilpailijat pyrkivät kovasti toisin todistamaan. Monet sosialidemokraattien esityksistä ovat kelvanneet myös porvarihallituksessa istuville, esimerkkinä 60 miljoonan euroa lisää työllisyysmäärärahoihin, vaikka aluksi hallituspuolueet vihreistä kokoomukseen sitä vastustivatkin. Pakko oli taipua painostuksen ja faktojen edessä, mutta hyvä edes silloin. Toinen esimerkki on että nyt SDP:n Kari Rajamäen johdolla jo pitkään ajama käänteinen arvonlisävero kelpaa Kataiselle työkaluksi harmaan talouden torjuntaan. Vihreät ovat heränneet vaatimaan demareiden lanseeraamaa pörssiveroa. Ja pääomaverotuksen korottamisessakin porvarihallituksessa istuvat puolueet ovat tulleet SDP:n linjoille, tosin tämä ei ole näkynyt muualla kuin puheissa. Outo juttu, eikös vaan?

 

Toivottavasti ensi kevään vaaleista tulee myös oikeudenmukaisuuden vaalit. Protesti naamoja vaihtamalla jää ontoksi ilman sisältöä. Julkisen talouden tasapainottaminen on edessä tulevina vuosina, oli hallituskoalitio mikä tahansa. Keinot vaihtelevat, tässä onkin äänestäjillä vaikuttamisen paikka. Miksi tukea linjaa joka on syvän talouden taantuman aikana leikannut omilla toimillaan verotuloja 4000 miljoonaa euroa? Ansiotuloveroa on leikattu tasaisen taulukon mukaan, josta seurauksena on ollut tuloerojen kasvu kun rikkaan prosentti sisältää enemmän euroja kuin köyhän.

 

Kokoomuksen nuoriso-osasto on esittänyt tavoitteekseen massiivisen julkisen talouden leikkaamisen ja jätti-irtisanomiset julkiselta sektorilta. On pakko ihmetellä että kuinkahan ne palvelut hoidetaan jos ei ole tekijöitä. Montako hoitajaa tai opettajaa olisit valmis irtisanomaan vaikkapa Savonlinnassa? Myös työttömyysturvaa pitäisi heidän mukaansa leikata ja irtisanomissuojaa heikentää. Ei hyvää päivää, kyllä köyhä kansa kiittää kun saamme tällaiset vallanpitäjät, onneksi voi vielä vaikuttaa.

 

Minun mielestäni julkista taloutta on oikeudenmukaisinta tasapainottaa työllisyyden ja verotulojen kasvun kautta. Pääpaino täytyy olla tulojen kasvattamisessa. Nyt kun on neljä vuotta jaettu mannaa varakkaammalle väelle, niin olisi kohtuullista muistaa joskus myös heikompiosaisia. Esimerkiksi työttömien perusturvan kohentaminen 100 eurolla kuussa maksaisi 150 miljoonaa euroa. Ei kuulosta paljolta taantuman aikaisiin verokevennyksiin verrattuna.

 

Ensi kevään vaaleissa päätetään siitä halutaanko jatkaa Suomen lipsumista kauemmaksi tasa-arvoisesta yhteiskunnasta vai tartutaanko talouden haasteisiin inhimillinen vaihtoehto mielessä. Tätä maata ei johdeta pelkällä retoriikalla ja imagolla vaan rehellisellä työllä ja arvovalinnoilla. Tuota työtä ja noita valintoja olen valmis tekemään kansanedustajana ensi keväästä alkaen.

 

Kirjoitus julkaistu Viikko-Vapaudessa joulukuussa 2010.

Välitilinpäätös

Sunnuntai 2.1.2011 klo 13:45 - Teemu

Kirjoitan tätä kolumnia 19 tunnin vaikuttamisen sekä autoilun jälkeen, lehden päätoimittajan paineen alaisena maanantain ja tiistain välisenä yönä. Joten katsokaa sormien läpi niitä mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia joita tämä teksti voi sisältää.

Savonranta on kohta ollut kaksi vuotta Savonlinnan kaupunginosa, joten lienee paikallaan tehdä välitilinpäätös ja vetää yhteen alkanutta taivalta Saimaan saariston keskuskaupungissa.

Kaupunkimme on ollut kovien haasteiden edessä maailmanlaajuisen talouden taantuman iskiessä rajusti myös syrjäiseen nurkkaamme Savossa. Vaikka kaupungin talous onkin ollut kovilla ja vakava työttömyys runnelleet seutukuntaa, olemme selvinneet tähän asti ilman laajoja peruttamattomia ongelmia.

Keskeinen haaste on siis ollut talous. Korkea työttömyys, heikko verotulojen kehitys ja suuri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve laittaa kaupungin kuin kaupungin koville. Ikäviin säästötoimenpiteisiin on jouduttu turvautumaan ja vaikeilta päätöksiltä ei ole voitu säästyä.

Peruspalvelut on kuitenkin pystytty järjestämään kuntalaisille, ja ne on onnistuttu säilyttämään myös hyvätasoisina. Erityismaininnan ansaitsee ehdottomasti savonlinnalaisten lasten laadukas koulutus. Tuntikehys ja oppilaiden terveydenhuoltopalvelut ovat selvästi maan keskitasoa parempia, ja oppimistuloksiakaan ei tarvitse hävetä. Tämä on hieno saavutus meiltä savonlinnalaisilta, kun ottaa huomioon talouden realiteetit ja suomalaisen koulutuksen kansainvälisestikin verraten korkean tason.

Työttömyyden ongelmaan Savonlinna on pyrkinyt vastaamaan ennakkoluulottomalla elinkeinopolitiikalla ja lisäämällä merkittävästi työllisyyden hoitoon tarkoitettua rahoitusta. Iloiten voi todeta että työllisyyden hoidon tärkeydestä on vallinnut vankka yhteisymmärrys kautta eri poliittisten ryhmien.

Savonlinna on myös tänä aikana onnistunut kattamaan vanhat alijäämänsä. Ja voi siinä mielessä hengähtää helpotuksesta. Tarkkaa taloutta ei kuitenkaan kannata unohtaa tai muuten vajoamme siihen samaan suohon josta olemme juuri pääsemässä ylös.

Kaupunki on investoinut voimakkaasti peruspalvelukiinteistöihin sekä elinkeinopoliittisesti tärkeisiin hankkeisiin. Velkaa on jouduttu ottamaan, mutta sen määrä onnistuttu pitämään valtakunnan keskiarvon alapuolella. Valitettava tosiasia kuitenkin on että tulevaisuudessa odottavat massiiviset investoinnit jotka tulevat vääjäämättä nostavat kaupungin velkaantumisastetta.

Elinkeinopolitiikassa ja edunvalvonnassa Savonlinna on onnistunut olosuhteet huomioon ottaen varsin hyvin. Kaupungin tehokkaalla myötä vaikutuksella matkailuhankkeiden investointikanta on n. 100 miljoonaa euroa, UPM kehittää vaneritehdasta n. 20 miljoonalla eurolla, rinnakkaisväylän työt on saatu käyntiin ja uusia yrityksiä on syntynyt kiitettävästi.

Savonrannalla tärkeän Darekon Electron toimitilojen remontointi käynnistyy monien vaihdeiden jälkeen ensi keväänä. Toivottavasti yritys säilyy kaupunginosassa ja työllistää tulevaisuudessa vielä suuremman joukon työntekijöitä, sen verran kovasti remontin puolesta jouduimme taistelemaan.

Savonlinnan vene- ja rakennusteollisuus on nousemassa laman jäljiltä, venäläisten matkailijoiden määrä on kasvu-uralla sekä kaupunkimme kuuluisimman asukin, saimaannorpan kanta on pääsemässä yli laskusuhdanteestaan. Ja asumme puhtaan Saimaan äärellä Suomen kuudenneksi vetovoimaisimmassa matkailukaupungissa. Eli on meillä rasitteistamme huolimatta myös syytä iloita ja olla ylpeä.

Maailmanlopun maalailuja olemme jokainen saaneet lukea lehdistä ihan riittämiin, joten halusin kirjoittaa jotain positiivista. Toivottavasti positiivinen vire kaupungissamme tarttuu myös asenteisiimme. Tulevaisuuden haasteet eivät tule olemaan helppoja, mutta kun niihin tarttuu oikealla asenteella, niin suurtenkin pulmien ratkaisu on helpompaa.

 

Ollaan siis ylpeitä kotikunnastamme Saimaan saaristossa, ei anneta maailman masentaa vaan muutetaan se. Kohtalo on omissa käsissämme.

 

 

Teemu Hirvonen, kaupunginhallituksen jäsen (sd.)

Kirjoitus julkaistu Savonrannan Sanomien joulukuun numerossa 2010.

Mitä tapahtuu vuoden 2011 jälkeen?

Maanantai 18.10.2010 klo 18:03 - Teemu

Sillä perusteella että mitä jäi tapahtumatta vuosina 2007-2011, voi todeta että paljonkin pitäisi tapahtua.

Istuva hallitus on tehnyt suurten päätösten lykkäämisestä taidetta kuluneen reilun kolmen vuoden aikana. Terveydenhuoltolaki jäi, kuntauudistus pysähtyi suurelta osin, Yleisradion rahoitus jäi auki, myös työurien pidentäminen on seuraavan hallituksen huoli, mullistavaksi mainostettu Sata-komitea oli floppi, rakennetyöttömyys on hoitamatta, verotukseen liittyvät kysymykset ovat pöydällä eikä julkisen talouden tasapainottaminenkaan saa tuulta purjeisiin, tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Tosin massiiviset veronkevennykset kannattajakunnalleen hallitus muisti hoitaa, palveluiden turvaaminen jäi huonommalle huomiolle.

Joiltakin osin on varmaankin hyvä asia että porvarihallitus oli kykenemätön hoitamaan noita edellä mainittuja asioita. Mutta olisin olettanut että kun valtaan pyritään, niin sitä halutaan myöskin käyttää. Kai se on vallankäyttöä se asioiden lykkääminenkin, mutta kansakunnan edunmukaista se ei ole. Toki on myös tunnustettava että kun merkittävä osa hallituspuolueiden kansanedustajista on jostakin väärinkäytöksistä epäiltynä niin keskittyminen saattaa herpaantua. Mutta sekin kertoo kyllä siitä ikävästä tilasta jossa maamme merkittävin vallankäyttäjä on.

Suomi on vaikeassa taloustilanteessa, yhteiskunnan ongelmat ovat monisyisiä ja vakavia. Kuitenkin valtioneuvostossa on ollaan haluttomia puuttumaan ongelmista hankalimpiin. Keskitytään puuhastelemaan turhanaikaisilla hallintoneuvostoilla ja kerjäämiskielloilla. Ja ohjataan keskustelu olennaisista kysymyksistä marginaaliin, tästä voisi antaa risuja myös kolmannelle valtiomahdille eli medialle, mutta sitähän ei saa arvostella.

Miksi kerjäämiseen tai sukupuolineutraalista avioliitosta keskusteluun uhrataan niin iso osa politiikan päiväohjelmasta, kun nuorisotyöttömyys on 27 % ? Ja samaan aikaan hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja ja tiputtaa työttömien aktivointiastetta, siten syventäen sitä kuoppaa johon olemme joutuneet. Olennainen pointti ja siihen sisältyvä harras toive tässä kirjoituksessa on että päivän politiikassa tulisi keskittyä niihin kysymyksistä keskeisimpiin.

Puuhasteluun ja populismiin ei luulisi olevan varaa kun kaikilla on tiedossa ne vaikeudet jotka ovat käsillä. Tarvitaan rakentavia esityksiä toimenpiteiksi, tähän SDP on vastannut laatimalla oman ”varjobudjettinsa”. Sosialidemokraatit ovat esittäneet sen joka syksy tähänkin asti, tämä vaihtoehto on joka kerta tyrmätty. Mutta jotkin osat siitä ovat myöhemmin kelvanneet myös porvareiden omasta työkalupakista esitettäviksi. Tietysti heidän omina ajatuksinaan.

Olof Palme totesi muinoin että, ”politiikka on tahdon asia”. Nyt Suomi tarvitsisi sitä tahtoa tehdä ratkaisuja. Politiikan maine kaipaa puhdistusta ja politiikka kaipaa tahtoa tehdä päätöksiä, vaikeitakin. Ensi keväänä on suunnanmuutoksen paikka. Suomi ei kestä enää toista neljää vuotta fantastista tekemättömyyttä ja puolivillaisia paniikkiratkaisuja. Tarvitaan vastuunkantoa ja halua viedä maamme kirkkaampaan huomiseen. Tätä vastuuta on SDP osoittanut ennenkin vaikeiden aikojen koittaessa, se ei ole helppoa mutta kuten John F. Kennedy totesi, ”emme tee asioita sen vuoksi koska ne ovat helppoja vaan koska ne ovat vaikeita”.

Kirjoitus julkaistu Viikko-Vapaudessa Yhteisellä Asialla-kolumnissa 14.10.2010