"Miltä nyt tuntuu?"

Keskiviikko 20.4.2011 klo 14:12 - Teemu

Sosialidemokraatit saivat näissä eduskuntavaaleissa 561 049 suomalaisen luottamuksen ja se oikeuttaa 42 oikeudenmukaisemman maailman puolesta taistelevaan kansanedustajaan. Onnittelut kaikille valituille!

Etelä-Savon vaalipiirissä saimme kaksi demarikansanedustajaa, eli saimme yhden edustajan enemmän kuin 2007. Maakunnassa kannatuksemme putosi 3,7%, tätä voinee pitää sellaisena kuuluisana torjuntavoittona. Kotikaupungissani Savonlinnassa SDP nosti vaikeassa tilanteessa kannatustaan 1,9% ja jatkaa kunnallisvaalien viitoittamaa tietä kaupungin suurimpana puolueena 30,5% kannatuksella!

Oma työni tuotti 1440 ääntä, jokaisesta äänestä olen vilpittömän kiitollinen. Nousua äänimäärässä suhteessa edellisiin vaaleihin tuli 253%, tulosta voi pitää kohtuullisena. Vielä ei ollut minun aikani, mutta katsotaan mitä tulevaisuus pitää sisällään. Tämä ei ole loppu, eikä edes lopun alku, mutta ehkä alun loppu. Mukavana yksityiskohtana näistä vaaleista jää mieleen äänikuninkuus nuorisovaaleissa.

Oli hieno kokemus tehdä vaalityötä yhdessä 13 muun sosialidemokraattisen ehdokkaan kanssa Etelä-Savossa. Kiitos Anna-Kristiina, Ari, Heikki, Eija, Satu, Osmo, Mervi, Alpo, Annastiina, Jouni, Tanja, Pauliina ja Arto! Lämpimät onnittelut Jounille ja Pauliinalle valinnasta!

Suurkiitos kaikille talkoolaisille ja muille tukijoille! Ilman teitä emme olisi pärjänneet. Ja kerran kun näissä kiitoksissa on päästy vauhtiin niin kiitokset myös  toiminnanjohtaja Mäkiselle sekä vaalityöntekijöille Ritvalle ja Hannulle. Sekä tietysti puoluejohdolle ja kaikille teille kaikille ympäri maata jotka pistitte itsenne likoon työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Omat tunnelmani ovat kaksijakoiset ja kuten sanoin on tulevaisuus vielä kysymysmerkki. Kuitenkin toiveena olisi että tulevaisuudessa tämä vaalityö ei olisi ihan niin yksinäistä puurtamista, mitä se tällä kertaa oli, mikäli ehdokkuus on joskus tulevaisuudessa ajankohtainen. Seuraavat vaalit jäävät minulta kuitenkin väliin se on varmaa jo nyt, mutta olen tekemässä hartiavoimin vaalityötä jonkun toisen demarin puolesta.  Mutta ne ovatkin presidentin vaalit ja minä olen aivan liian nuori sellaiseen eläkevirkaan!

Sosialidemokratiaa ja työväenliikettä minä jätä, en vaikka mikä tulisi, siitä voi olla aivan varma. Tahdon olla mukana tässä joukkueessa tekemässä parempaa maailmaa vielä jatkossakin. Jatkoin tuota työtä tällä viikolla Savonlinnassa kaupunginhallituksen kokouksen muodossa ja tiistaina valvottiin maakunnan etua maakuntahallituksessa.

Voimia kaikille valituille yli puoluerajojen, teillä on kova työ edessä! Varsinaista vaalianalyysiä voi odottaa kunhan ajatukset vähän tästä selkeytyvät.

Teitä jotka koitte kirvelevän tappion tässä kansanvallan näytössä haluan neuvoa muistuttamalla, ettei niin synkkää yötä olekaan, etteikö aamu jossain vaiheessa sarastaisi. Pitää vaan jaksaa ja uskoa!

Ehdokas numero 21 kiittää ja kuittaa!

Velkakriisit ja vaihtoehdot

Torstai 14.4.2011 klo 11:19 - Teemu

Vaalien kuumentama komissaari Rehn sekä pankkialan poliittiset edusmiehet hallituspuolueissa ovat vakuutelleet kilvan kansalaisille, ettei Euroopassa myllertävälle velkakriisille voida tehdä mitään muuta kuin taata lisää ongelmalainoja. SDP sen sijaan on vaatinut pankkien ja sijoittajien vastuunkantoa. Tätä keskustelua on kuitenkin syytä monipuolistaa sekä kurkistaa yleisimpien väitteiden taakse.

Oikeisto väittää kivenkovaan, ettei sijoittajavastuun toteuttaminen ole mahdollista ennen vuotta 2013. Tätä on vaikea ymmärtää. Jokainen apupaketti neuvotellaan erikseen, ja niihin on täysin mahdollista kirjata esimerkiksi velkojen uudelleenjärjestelyyn liittyviä linjauksia. Se, halutaanko näin tehdä tai ei on eri asia, mutta mahdotonta se ei missään tapauksessa ole.

Velkajärjestelyjen toivottomuus tai mahdottomuus on toinen usein todettu kysymys. Eurooppalaisissa talouslehdissä, ja kuten Suomessa mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtajan Sixten Korkmanin kirjoituksissa Kreikan velkajärjestelyä pidetään kuitenkin väistämättömänä ja kyse on vain ajasta. Velkajärjestely ei tarkoita velkojen nollausta vaan kohtuullistamista. Sijoittajat eivät siis missään tilanteessa menettäisi kaikkia saataviaan. Järjestelyiden tarkoitus on saattaa tilanne kestävälle pohjalle, jotta maiden toipuminen, ja loppujen velkojen maksaminen, voisi olla mahdollista.

Oikeisto pelottelee myös uusiutuvalla finanssikriisillä mikäli velkasaneeraus toteutettaisiin. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Alkuperäisessä kriisissä oli kyse amerikkalaisten investointipankkien ongelmista. Pankkeja voidaan tukea kansallisesti mikäli tarvetta on, ja Kreikan ja Portugalin tapauksessa monet yksityiset sijoittajat ovat jo vetäytyneet näiden maiden velkakirjamarkkinoilta. Siksi vastaavaa shokkia ei tulisi tapahtumaan.

Ongelmamaiden auttamisesta kaikki, mahdollisesti Soinia lukuunottamatta ovat samaa mieltä. Nyt on kuitenkin etsittävä keinoja, jotka toimivat. Hallituksen esittämät lääkkeet eivät ole toimineet ja sijoittajavastuun puute tulee kalliiksi veronmaksajille. Miksi mikään heidän esittämänsä ei ole toistaiseksi toiminut, ja miksi nyt pitäisi uskoa että ehkä kolmas kerta toden sanoo?